Näitäkin tapahtuu

Käytin ensimmäisen kerran Mikkelin K-Raudan tiliä. Otettiin sellainen remontin takia. Seuravana päivänä posti toi edellisen päivän ostojen  laskun.

Kyllä on firma sitten rahantarpeessa!

Yleensä otetaan viikon ostot ja laskutetaan - kuten Starkki ja Puukeskus.

Puukeskus lähetti laskun - soitin ja kysyin eri tuotteiden alennukset, eli prosentit niitä kun ei laskusta näkynyt.

Lähettiv'ä paksun, miltei 1/2 centin hinnastonsa ja sanoivat että sieltä näkyy lähtöhinta. Eli, saan muistella miten prosenttilasku toimii ja itse laskea mikä se alennus oli.

Hovihankkijamme on S-Rauta / Agrimarket kerää ostoja aikansa ja lähettää, kun lähettää sitten laskun ja niissä näkyy annettu prosentti alennus!

K-Rautaa en käytä kuin pakosti - pitää olla hyvä syy. Puukeskus sama juttu.

Taustaksi se että meillä on remonttilaina - eli rahaa josta maksetaan remonttimme laskuja saamiamme laskuja vastaan. Se lisää kiinteistön arvoa ja laina on sidottu siihen. Sellaista rahaa ei siirretä henkilökohtaiselle tilille.

Ei sitä kehtaa pieniä laskuja aina kiikuttaa pankkiin ja maksupalveluun. Pienestä jutusta saamarin iso juttu ja sotku sekä kulu!

Vieressä oleva kuva on vähäoksaisesta puusta. Sahasin ostamani männyn tarvitsemaani kokoon. Ei siitä ole "runkorakenteeksi". Se katkeaa jo pienestä näpäytyksestä.

Olen tehnyt tiedusteluja eri tuotteista eri firmoista. Jotkut aika kalliita, tuahansissa euroissa. Tuntuu kuin taistelisin kartellia vastaan.

Toisaalta, tiettyjä tuotteita valmistaa vain yksi yhtiö kuten kertopuuta.

Nyt täytyy mennä varjoon kun aurnko jatkaa esiintymistään enkä näe ruudulta mitään!

No, ei nyt sen kummempaa - ja nyt ryhdytään syömään omia perunoita - silliä - kyytipohalla.

Ny se sit on Jussit, meille ainakin!

PS Heti aluksi.

On kiva juttu kirjotella tätä ulkona puutarhassa :o)

Kuva: En taaskaan saanut mahdollisuutta kuvatekstiin. Viereisestä kuvasta tulee noin kahden kuukauden kasvun nopea video.

Katottiin sääkarttoja ja astrologisia kalentereita - ja Jussit on tänään, ainakin meille.

Huomenissa satelee ja ukostaa - muut kansalaiset rientävät ja unelmoivat huomiseen - täällä sitä vietetään nyt auringon paisteessa ja lämpöä varjossa on sellaiset 23 - just meikäläisen rasvakerrokselle sopiva kypsennys.

Ja muutaman tunnin kuluttua ryhdytään kypsentämään poron sisäfilettä ja sitten folioon muhimaan, ja nautaa grillataan vartaassa. Kesäkurpitsan halkaisen, suolaan sen kunnolla että vedet lähtee, huuhdon ja kuorin sisustan joka käytetään salaatissa - saan siten kanootit jonka sitten grillaan kypsäksi - rauhallisesti. Sivussa paistan pannulla herkkusieniä, paprikaa, tomaattia ym jolla se vene sitten lastataan - hieman sipulia mukaan. Mausteet tekevät sitten kaiken yhdeksi harmooniseksi, toiset toisistaan erottavaksi kokonaisuudeksi. Etenkin kun monet tärkeistä mausteista kuten oregano, salvia, eri basilikat, persilja ym OMASTA kasvihuoneesta ovat käytettävissä.

Jos joku ne kanootit aikoo tehdä, ennen grilliä voidellaan hieman balsamikolla ja öljyllä.

Varhaisperunat tulevat omasta pellosta, sitten silli ja snapsi, aivan aluksi ennen muita ruokia.

PS. Eukko huutaa että jälkiruuaksi jäätelöä ja viime vuoden lakkoja, mansikkaa ja vähän likööriä tupsutetaan päälle kastikkeeksi. (Luin tätä ääneen).

Joten hyvää Jussia, eli Juhannusta vain kaikille grillaajille.

Minulla Jussijuomaan kuuluu aina Booli - ainakin 25 vuotta. Vuosien varrella se on vain käynyt miedommaksi ja miedommaksi.

Nyt meillä on kevyt valkkari Spritellä jota on maustettu Kossulla. Sitten kuhunkin lasilliseen jota voi pumpata termarista jota on jäähdytetty jääkuutioilla voi maustaa liköörillä, mansikoilla, lakalla, tyrnillä ym. Meillä liköörinä on nyt mustaherukkaa, puolukkaa, ja "Karillon" korvikketta.

Kuva. Ukko-Tonttu aika kuittina viimeistelee viimeisiä betonia karjattavan hirren alle tueksi.
Aamu alkoi laittamalla "Kirkkovaatteet" päälle - eli lähdettiin Juvalla ostoksille ja - hoitamaan rakennuslupa asiat kuntoon. Kävin jo eilen Kunnan talolla ja sovittiin että teen ne tarvittavat muutokset ja toimitan kaikki kuvat kolmena kappaleena - "lakanana" jossa on mukana ns. nimilehti.

Tein nimilehdet eilen ja tänään kävin paikallisella rakennusurakoitsijalla joka teki niistä tarvittavat kopiot.

Virastossa sain sitten huutia naiselta, minun ikäinen joka otti ne vastaan. Kysyi enkö ole vielä oppinut taittamaan paperia? Näytti sitten miten se tehdään - ja kun olin ottamassa loput kuvat hän sanoi - saatan minä ne sitten tehdä kun kirjaan ne.

Nyt ne on sitten tehty - ja kiitos kunnan Rakennustarkastajalle joka on ihan mahdottoman inhimillinen, ihmisläheinen, ei virkamiesmäinen kuntalaisten palvelija. Osaa antaa, ja antaa neuvoja tavalla jonka tällainenkin puolidemontoitunut Ukko-Tonttu ymmärtää.

Kotiin tultua laitoin työvaatteet päälle - putsasin suihkulähteemme altaan - oikeastaan vain aloitin ja eukko hoiti homman loppuun. Nyt puuttuu vain se pumppu - pienempi mikä minulla nyt olisi ja sitten vedet kohisevat vähemmän  porvarillsesti.

Sitten tyhjensin peräkärryn eristeistä ja rimoista jotka eilen hain Mikkelistä. Rimat menivät "sadesuojaan".

Eilen tein betonitöitä. Pintakerros S30 tavarasta suihkulähteeseen. Sitten S100 aidantolppaan - jonka jo olin tehnyt. Se aikaisempi ei toiminut joten tein nyt sitten uuden mällin ja nyt pitäisi toimia, eli tolppa ei kallistele kun 3 metrin puuaitaa liikuttelee.

Loput betonit menivät "eteiseen" jonka lattian olin kaivanut esiin. Alimman hirren alle ne menivät raudoituksella.

Joudun korjaamaan, vahvistamaan sen hirren tuoreella tavaralla kun oli päässyt aika lahoksi.

Kun se on tehty jatketaan töitä pohjan kosteussuojalla (betonin päälle), sitten eristeet, palkit ja päälle vaneri jonka päälle tulee sitten lopullinen lattia.

Kun se on tehty uusi seinä joka erottaa eteisen ja uuden WC:n johon tulee myös aluksi väliaikainen suihku.

Sitten on sen sisustaminen kosteuden kestävällä tavalla.

Kuva: Kohta ne unikot avautuvat! :o)
Kun se on tehty otan muutaman päivän toiseen työhön, nimittäin veneeni remppaan.

Heti kun saan kaivinkoneen tontille, kuun lopulla kaivan uudelle sähkölinjalle ojan, johon osaan tulee salaojan purku. Nyt oleva sähkökeskus on purettavassa osassa.

Samalla kaivan uuden viemäröinnin josta tulee se nykyaikainen versio. Paskat, eli WC pöntön siirrot omaan pönttöön (5 kuutiota) ja nk. harmaalle vedelle, eli talousvedelle oma linja omiin säiliöihin - jotka jo on. Minun vain pitää ne kunnostaa. Niistä juttua sitten valokuvilla.

Nyt vain Jussia kaikille.

Itse lähden siirtämään työvaatteet naulakkoon ja otan "Bermudat" päälle - on nimittäin ihan sopiva keli niille ja jalat saavat samalla hieman väriä :o)

PS. Jussi sauna huomenna ja tuoreella vihdalla. Samalla varmaan tehdään vihtoja tulevalle talvelle. Osan vedän vakum koneen kautta pakkaseen.

Tarinoita ja omia jorinoita

Poikani ja tyttäreni,
noin 30 vuotta siiten

On ollut niin hulvattoman vauhdikasta menoa että ihmettelee että kerkiää omaan blogiin kirjoittmaan - ja vastaaamaan niille jotka eivät kehtaa itse kirjoittaa mielipiteitään.
Kommentit vaihtuvat meilillä, tai sitten puhelimella, - mutta ainakin Tarina kommentoi vaikka omat voimat ovat loppu. Niin ainakin uskon olevan.
Yksi jonka ottaisin esiin on - eräs puhelu -lasteni äidin kanssa. Kysyi miksi en ole kirjoittanut mitään siitä että tyttäremme menee naimisiin.
Sanoin että en yleensä kirjoita perhe asioitani enää tavalla joka on omaa - eli minun perhettäni.
Aina kun olen siitä kirjoittanut jotain pojastani, tai tyttärestäni, tai EX-Vaimostani on aina syntynyt jonkin sortin kalabaliikki.

--

Mukana oleviin valokuviin - menneisyydestäni - kuka ikinä olisi sen arvannut!
Että noista kahdesta tulee mitä heistä tuli!" On makupala olla ylpeä lapsistaan. :o)

Heidän työstä tiedän mitä he tekevät - noin ja suunnilleen - se ei oli sitä  ja siitä johtuvaa.
En vain kirjoittele - siis heistä. Se vain ei kuulu "blogiini" -kuten omana juttunaan - kuten nyt esimerkkinä  kun poikani peruutti puuhun autollaan perse edellä. Taka valo meni rikki - ja se maksoi noin 250 euroa.

Kuten edellä, jo muutama vuosi sitten.
Ja NYT tuo tuo tyttö avioituu!
PS: Poika on jo sitä,
eli naimisissa.

En ole maininnut että tyttäreni menee naimisiin.
EX-Vaimoni sanoi siitä - etten ole kirjoittanut.
Sanoin että mieleni teki - himo oli suuri - mutta mielestäni kerrankin olin "järkevä" siten etten ole se saamarin "hölö suu".

Kirjoitan ko asiasta -omassa jutussa. Vakikuva - lapseni - muutama vuosi sitten.

Kun katselin edellä  esiin tuomiamiani kuvia en voinut olla tuomatta esiin seuraavaa valokuvaa.

Sama tyttö - samoilta vuosilta -
ja kaikkiaan vaikka "miljoona" valokuvaa.

Alla vain se yksi niistä "miljoonista" suosikkeistani. Ja nyt tämä tyttöni vihdoin ja viimein avioituu, eli menee naimisiin - .,...

PS. --
Piti "editoida"- en vain kerta kaikkiaan onnistunut saamaan vitsiä aikaiseksi siitä taustoja tutkivasta organisaatiosta. Joskus se ei vain onnistu.

Sapatin alku ja latauksia

Lataan juuri Applen uusinta päivitystä - käyttikseen. Sitten on vielä toinen lataus - iTunksiin. Latausaika käyttikselle on ollut aika levoton, alkoi noin kolmesta tunnista ja on jo hyvän matkaa lähemmäs viisi tuntia - se on kun on ladattavaksi 887 Mt - ja käytössä vajaa meganen yhteys.
No, ukkosta ei ole tiedossa joten olkoon kone päällä sitten koko yön.
Se ukkonen? Täällä maalla nämä Soneran linjat imevät salamointia itseensä ja tuhoavat sitten modeemeja.

Sain sitten tänään valmiiksi sen "metsätien" - toista kilometyriä ja jotkut asiat muuttuivat matkan varrella ja kaivettiin uutta ojaa "suolle" ja autoille kääntöpaikkoja.
Ihan hyvin meni kun ajattelee millainen maasto oli. Suurimmat kivet en saanut edes 13 tonnisen koneen kauhaan - sitten oli ihan hyllyvää suota (turvetta) ja kaikkea siltä väliltä.

Nyt alkaa sitten omat jutut
Aluksi tuo vessan ja suihkun siirto, vai sanoisinko vielä että aluksi tuo sähkökeskuksen siirto?
Sain tänään ne sähköjuttuun liittyvät asiat ja kuviot selväksi ja kaivuulle OK sähköyhtiöltä. Menee kuten toivon ja saan kaapeliojan kaivetuksi marjapensaiden väliin siirtämättä pensaita, eikä mitään uutta tolppaa omalle tontille.
Saa nähdä sitten millainen trafiikki tulee tiellemme kun katkaisen sen ja kaivan roilon routarajan alle, uudelle sähkökaapelille.
Sorat täyttöön sain tilatuksi tänään. Pitää vain muistaa hakea Mikkelistä se tärylevy ennen kuin avaan tien.
Samalla saan kaivetuksi salaojat ja hule veden ohjauksen, sekä uuden viemäröinnin.

PS. Tähän väliin. Lataus aika näyttää stabiloituneen tuohon 2,5 tuntiin.

Huomenna, Lauantaina leikkaan korkeintaan nurmikkoa. En koskaan teen sen kummempaa Lauantaina. Se on vain sellaista kevyttä liikuntaa - sapatille sopivaa. Sunnuntaina alkaa sitten se kunnon remontti.
Ei kun viikonloppuja itse kullekin kansalaiselle.

PS. Ja, kirjoitan kohta ajatuksiani siitä kun tyttäreni menee - vihdoin ja viimein naimisiin :o)

Ny potatis, sill och snaps med lax

Sade ei aamulla ollut riesaksi joten leikkasin nurmikon, pari tuntia siihen meni.
Sitten istutin kolme Marja-aroniaa ja sade tuli, piti sitten vaihtaa paita. Myöhemmin kun sade taukosi istutin vielä kaksi villiviiniä.

Sitten jatkoin pajani siivoamista - ja kuinka olla - onnistuin siinä vihdoin ja viimein! Kiitos oikeastaan tuolle vesisateelle, oikeastaan kuuroille.

Kaiken muun touhuilun lisäksi oli sitten aika iltapalalle. Ny potatis, sill och snaps med lax - med gräddfil, ny lök och...
... eli uutta perunaa, kotimaista ei vielä omasta pellosta, sitten silliä ja snapsia, lohta ja kermaviiliä ruohosipulilla. Salaatissa omaa retiisiä, sipulinvarsia, omaa salaatinlehteä ym.

Ihan yes juttu - niin, käytiin saunassa ja vihdan teko unohtui.
Perjantainen kuumakäsittely kyllä tuntui niskassa ja poskilla - mutta ei niin pahasti.

Glygoli pesua ja hengenlähtö lähellä

Ajelin yleistä tietä joka meni yhden suoalueen läpi - ei mikään VAPOn tekele.
Kyydissä oli 14 vuotias poika joka on jo mestari ajokoneen kanssa. Se on sellainen kookkaampi mönkijä jolla rahdataan katkottuja puita metsästä tienvarteen.
Mikäli olisin ajanut nopeamin olisin törmännyt yhteen suolla töitään tekevään koneeseen, tai oikeastaan se meihin.
Kyseessä oli traktori konko edessä, keulassa oli pitkä "puomi", lähemmäs 20 metrinen. Katselin sitä epäuskoisesti kun jarrutin, ja sitä vain riitti ja riitti kunnes lopulta näkyviin tuli sitten se traktori joka sitä työnsi.
Kuskilla ei ollut minkään laista mahdollisuutta nähdä tielle, eikä tiellä ollut ketään valvomassa liikennettä. Kuski vain ajoi vauhdilla tien läpi.

Jos se olisi tullut Volvon ikkunasta sisään olisivat meidän hatut lähtenee päästä ja samalla päät hartioiden välistä.

Eilen se hattu sitten lähti päästä - toisessa yhteydessä.
Minulla oli ongelmia kaivurin jäähdytyksen kanssa. Avasin jäähdyttäjän korkin, varovasti ja paineet tulivat pois mitä oli ja käänsin korkin auki. Siinä neni muutama sekuntti kun itse piru pääsi irti. Sinne oli kerääntynyt meilkoinen paine - joka oli jonkin sortin "tulpan" takana ja se sitten purkaantui, ja voimalla.
Ensimmäinen satsi tuli päin naamataulua ja hattu lensi päästä. Sain kädet kasvojen eteen ja käännyin ympäri ja koin miten sitä syöksyi selkään ja niskaan.
Ei siinä ollut muuta tehtäväksi kuin hypätä alas.

Onneksi oli muutaman metrin päässä järven rannasta, joten suunistin sinne sylkien glykolia suusta - se on muuten aika makeata tavaraa.
Rannassa siiten aloin valelemaan vettä päähän ja niskaan, pesin kasvot. Voin sanoa olleeni aika lailla uitettu vaikka en mennyt uimaan.
Se oli minulle  aika lailla uusi ja kummallinen kokemus vaikka en ole mikään noviisi niissä hommissa.

Sen jälkeen menin taas koneen päälle ja totesin sen saaneen kunnon pesun, myös ohjaamo. Hattu löytyi, suosikki lippis märkänä. Korkkikin löytyi maasta.
Sitten aurinko sattui ihan mukavasti konetilaan ja näin että jotain on vialla. Hihna joka pyörittää laturia ja vesipumppua oli poissa.
Se että laturin valo paloi oletettiin johtuvan muista syistä.

Tunnin kuluttua tuli hihnoja joista yksikään ei ollut oikeaa kokoa. Sopiva löytyi Timberjack ajokoneesta. Lopulta se oli asennettu. Isäntä joka sitä koneen päällä touhusi pudotti uuden puhelimensa koneen alle ja ainoa tapa saada se puis sieltä oli avata pohjan panssaripelti, huoltoluukku. Se oli sitten minun hommia.
Kyllä se siitä ellei niitä saamarin paarmoja ja herhiläisiä olisi ollut. Ja niitä oli, viimeisen päälle lukuisa määrä. Mutta minä se touhusin siellä heidän parvessa huitoen niitä sivuun kun tulivat estämään näköä.
Eivät näköjään oikein kokeneet minua houkuttelevaksi paistiksi kun olin hetken aikaisemmin marinoinut itseni sillä glygolilla ja sitten oli sitä muutakin paskaa ja hikeä.

Nyt pidän viikon paussin, tai ainakin muutaman päivän ja teen omia hommiani.
PS. Tuntui oudolta jatkaa sängyssä oloa puoli viiden jälkeen. Jos se jatkuu täytyy kait sitten vain nousta ylös. ;o)

Niin, ja nyt tiedän mistä löydän niitä suomuuraimia :o)

Töitä muille, jatkuu..

Tuonne mennään,
kävin jo "katsatamassa"
tulevan tien, eli linjan.

Ensin oli projekti pojalleni  - nyt "naapurille - jossa menee ainakin tämä viikko.
Puolisen kilometriä tietä tieltä järven rantaan, metsän läpi josta osa "suota".

Ihan kiva juttu vaihteeksi taas olla kaivuri hommissa. Osa "palkastani" muodostuu vaihtokauppana - eli saan koneen omalle tontilleni omiin hommiini. Sanoisin että melkoinen säästö rajoitettuun budjettiin.

Niin, töitä riittä "muille" ja odotan että pian pääsen omiin juttuihini. Se alkaa tämän keikan jälkeen, saanen sen valmiiksi tällä viikolla.

Aamulla ylös noin 4.20 ja vajaan tunnin kuluttua autoon. Sitten puoli tuntia ajoa tavalla teitä jota voin vain ihmetellä.

Valmista tiepohjaa syntyy.
Sitten tulee rätti pintaan ja sora päälle.

 Eri VAPO:n suoalueiden ohi ja läpi, eri tilusten ja pihapiirien läpi, uskomattoman pieniä metsäteitä tavalla jossa navigaattori on täysin hukassa ja minäkin.
Aamulla ihmettelin miten pääsin perille - ja perillä ihmettelin että näinkö sittenkin pääsin tänne.
Illalla ihmettelin millaisen seikkailun jälkeen pääsen kotiin. Huomenna sama uudestaan.

Onneksi alue oli jo ojitettu joten pehmeillä alueilla läpi pääsy on helpompaa. Toki minulla on kolme ojaa ylitettäväksi ja rumpujen asentaminen sekä niiden peittäminen - kunhan löydän tavaraa millä sen teen - turve ei siihen oikein käy.

PS. Niin, se oli nyt 11 tunnin työrupeama - sama huomenna. Mitä nopeammin saan homman tehdyksi sitä nopeammin pääsen omiin hommiini - eli remontin alkuun.

Älykkyyttä kerrakseen

Koiramme Viki, se haluaa aina sen puruluun ja tietää mistä sellaisen saa.
Olen opettanut että se on sitten se jälkiruoka. Ensin ruoka, tai papanat, sitten piimää ja sitten vasta se puruluu.

Tänään hän sitten yllätti. Ei syönyt kaikkia papanoita - osa jäi, sai piimän ja sai aikaisemmin jyrsimänsä luun lopun. Ei riittänyt ja alkoi vaatimaan uutta.
En ottanut kantaa asiaan, kehotin vain olemaan murisemasta ja haukkumatta.
Sitten se istui alas, kellisteli päätään ja katseli. Meni sitten ruokakupille ja otti yhden papanan, heitti sen lattialle, otti toisen ja söi sen. Teki täyden kierroksen ja alkoi tapittamaan minua, muristen ja sitten sanomalla mielipiteensä, selkeästi.
Söin juuri  ja nyt haluan sen luun!

Oli pakko antaa - siksi mahtava oli tuon koiramme veto. Harmi ettei tullut otettua valokuvaa hänen ilmeestä.

Kasvatuslaatikoita

"Perunapeltoon" alkaa valmistumaan kasvatuslaatikoita - pikku hiljaa. Nyt pari pituudelta vajaat kolme metriä. Kurkkupenkin leveys 120 ja käytävä välissä ja toisille jutulle 1 m leveä.
Taimmainen sai tänään kunnon käsittelyn, hiekkaa, turvetta ja kompostoitunutta multaa.

Kesän aikana laatikoita tulee lisää, myös perennoille ja eri pensaille. Läpi menee käytävä, hieman leveämpi ja sivuitse, ruutukaavan mukaan kapeammat. Eristekangas alle ja soraa päälle.
Ajan kanssa kukin laatikon reunoille tulee jokin "teema" joka peittää näkyvän laudan. Käytäville tulee noin 5-10 cm sora.
Isomman käytävän keskelle tulee liikenneympyrä - sellainen mutteri. Kuusikulmainen penkki kehikko ja sen keskelle jotain kasvamaan. Ehkä jokin hedelmäpuu. Halkaisija joku 1.5-1.7 metriä.
Puutarhan reunoille tulee hedelmäpensaita. Osan siirrän syksyllä toisaalta, osa on uutta jo kasvamassa ja osa jota tulemme hankkimaan - ja lisää hedelmäpuita ja hedelmäpensaita.
Eri yrttejä, salaatteja, tomaatteja, papuja ym kasvaa tontilla kahdessa, kolmessa eri paikassa, kasvihuone mukaan lukien. Uutta laitetaan tulemaan sen mukaan miten niitä syödään. Tänään oli jo salaatin joukossa uusia retiisejä - ja ne maistuivat - kuten pitää.
Saa nähdä onnistummeko kurpitsojen kanssa kuten viime vuonna. Ne olivat mahtavat.

JAPANINRUUSUKVITTENI, 
eli Japanece quince.

Muutenkin puutarhassa menee hyvin. Pari vuotta sitten hankittu omenapuu kukkii ja Japaninruusukvitteni.
Sen pienet keltaiset hedelmät ovat oikeita vitamiini pommeja. Nyt niitä tulee jokaisessa kolmesta pensaasta ihan kohtuudella. Eli ne talvehtivat hyvin ja maaperä tuntuu sopivan niille. Viini(rypäle)köynnöksemme taisi kuukahtaa.

Myös herukoista tuntuu tulevan kunnon sato joten hilloa ja mehua riittää ensi kesään asti. Edellisestä sadosta meillä on vielä osa pakkasessa - pitääkin syödä pois ennen uutta.

PS. Puutarhan lisäksi pääsin myös puupajaani jossa lähinnä siivoilin ja kunnostin yhtä puutarhapöytää.
Samalla kannoin ulkona yhdestä kasasta lankkuja ja parruja toiseen kasaan - melkoinen läjä. Suurimmat 50-70 mm paksuja la leveydeltä 25-35 cm ja sitten osa tuppeen sahattua. Niistä tulee mm. pöytä ja penkit puutarhaan - grillin eteen.

Huoneet tyhjäksi

Tänään sain tyhjäksi meidän niin sanottu TV-olohuone. Ai että siellä oli tavaraa, isot nahkasohvat, ja vaikka mitä.

Homma alkoi viemällä pois keittiöstä pöydän, se meni verstaaseen apupöydäksi. Sitten meidän "Ruokahuoneesta" siirrettiin pöytä keittiöön ja jotain muuta pois tieltä. Sitten se "TV-huone" sinne ruokahuoneeseen.
Parin päivän sisällä se on sitten tyhjä. Myöhemmin puran osan lattiasta auki jotta saan sen alle uudet vesijohdot ym. Myöhemmin ko lattia - siinä TV huoneessa menee uusiksi kun siihen tulee sauna, kylppäri ja silleen.

Samalla puran eteisen lattian pois ja viereisen kylmäkomeron ja välissä olevan tilan. Sinne tulee sitten uusi WC ja suihku. Minne laitan vesipumpun ja lämminvesivaraajan jää nähtäväksi - siis väliaikaisesti. Se minne ne lopulta tulevat - se lattia puretaan ja rakennan uuden.

Uskokaa pois että siitä tulee mahottoman mielenkiintoinen projekti jonka kiemuroista tulen kirjoittamaan :o)
Niin, valokuvilla ja videoilla.

Hetki sitten syötiin silliä ja silleen kirkkaalla kyytivedellä.
Nyt lähden ulos sinne "Kurren Salunaan"grillaamaan - - -
Valitettavasti emme nyt kuitenkaan syö ulkona - eli on liian viileätä ja pahuksen kova tuuli. Mutta - se EI haittaa itse grillausta ;o)

Halvin "uusi telkkari" ja koiran kynsi

Syksyllä ostamamme telkkari, Philips 32 tuumainen lätyskä ei oikein koskaan ollut sitä mitä odotin. Ongelma oli lähinnä äänessä ja sitten kuvakaan ei ollut mitä odotin.

Tänään aloin sitten kunnolla reklamoimaan - ja kuinka olla - heidän edustaja otti sen asiakseen.

Ensin tein uuden ohjelmapäivityksen - ensin jokin softapätkä netin kautta muistitikkuun - se sitten telkkariin ja sitten sama tikku takaisin tietsikkaan - sinne tulleen html tiedoston aukaisu ja uuden päivityksen lataus - ja sitten tikku telkkariin ja avot - hetken kuluttua miltei 40 megaa tietoa siirtyi sinne. Telkkarin boottaus ja sen jälkeen tuntui kuin olisin saanut uuden telkkari!

Kuva parani todella merkittävästi - jopa laadukkaaksi - ja äänikin parani - mutta ei kuitenkaan sille tasolle josta odotin.

Viikon loppuna teen pari testiä ja huollon kaveri soittaa sitten maanantaina takaisin.

Koiramme Viki vietiin tänään eläinlääkäriin - kun se pari päivää sitten loukkasi takajalan niin että siitä valui aluksi aika lailla verta. Olin silloin reissussa.

Kotona sitten katsoin mitä sieltä voisi löytyä, tikku, lasi tai iso haava. Mitään ei löytynyt - eikä sitä löytänyt edes eläin lääkäri. 

Ja miten olisi kun se mikä piti olla ei ollut missä sen piti olla - nimittäin kynsi. 

Viki otti taas sen tavanomaisen "räjähtävän spurtin" ja kynsi jäi matkan varrelle.

Oli muuten kummallisen halpa juttu - kun mukaan tuli ensin särkylääkettä, viikon antibiootti kuuri, ja kaksi rokotusta - ja se kaikki alle €70!

Sitä se kunnallinen eläinlääkäri antaa! Ei paha.

PS. Ja pojalleni vaihteeksi jotain hyvääkin. Auto meni katsastuksesta läpi, mitä nyt oli pari pientä huomautusta. Ja miksi ei olisi mennyt - varsin uudehko auto - ainakin minun mittapuun mukaa.

Hänen vaimo vuorostaan teki sen mitä ei iki päivänä uskonut tekevänsä - hankkivansa ajokortin - ja läpäisi kirjallisen. Se Englanniksi - Suomen kieli kun ei oikein taivu vielä sille Irlantilaiselle tempperamentille.

Nyt odottaa katsastajien lakon loppumista että pääsee inssiajoon.

Totesivat yhdessä sen tosi asian, ostettuaan talon nykyisestä paikasta, että kaikki menee paremmin kun kullakin on oma autonsa.

Että silleen ja muut myöhemin.

Puurtamista kerrakseen

Puurtamista kerrakseen

Muotoilin DVD boksin uudelleen

Lähdin Sunnuntaina poikani luo Nummelan Vihtiin, kärryssä tekemäni jutut, ne verhokapat joista suurin oli yli 3 metriä, seuraava hieman alle. Neljä muuta 1.8. Sitten oli "pilareiden" pintaan uudet laudat ja kattoon kotelot joihin tuli spotit.

Niiden asentamiseen meni aikaa ja sähkötöihin enemmän mitä oletin. En tiedä millainen käyttämäni laudan alkutaipale ja elämänkaari oli ollut, mutta kummasti se 15x145 mm lauta vain muutti muotoaan, jopa höyläyksen ja maalaamisen jälkeen. 

Niput jotka ostin minun olisi pitänyt avata pakkauksesta ja katsoa niiden laatu paremmin. Nyt niiden toimittaja / tuottaja on siirtynyt saneeraukseen, vai oliko se vallan konkurssiin. Jokin Listatalo kuitenkin.

Kotiin tulin sitten Keskiviikkona, noin yhdeksän aikaan illalla. Osa töistä jäi asentamatta - teen ne sitten loppuun noin kuukauden kuluttua kun menemme sinne "lomalle".

Kotiin tulo oli makeaa - eukko oli iki-onnelllnen - oli tullut jo ikävä - ja koirakin oli ihan tyytyväinen - kunhan oli ensin esittänyt negatiivisen mielipiteensä reissustani.

Kuumaa oli ja tila jossa tein töitä oli kirkkaan muovikatteen alla jonka aurinko sai todella ikävän kuumaksi. Olin jättänyt jokaisen laudan "ylipitkäksi" joten trimmailin niitä sitten sopivan pituiseksi.

Kun asensimme poikani kanssa yhdessä sitä yli kolmen metrin juttua minun tikkaat menivät väärin päin pystyyn. Kummassakin päädyssä oli kova muovi, toisen pinnassa oli pehmeämpi joka pysyisi paremmin "jarruna".  Se osoitti nyt kohti kattoa. Kun niitä sitten katsoin, se oli kaikkea muuta kuin "muovia" - vaikka se sitä oli. Kova ja liukas sitten viimeisen päälle.

Kun olin ylhäällä - noin reilun metrin korkeudessa tikkaat alkoivat valumaan alas. Onni onnettomuudessa oli että pojan uusi 42 tuuma telkkari ei kolhiintunut eikä oven ikkuna rikkoontunut.

Huonommin kävi hänen upouudelle BlueRay DVD soittimelle - ja minun polvelle. Se saamarin soitin jäi pöydän ja tikkaan väliin. Saimme sen sitten ylös ja kun se oli tehty sanoin että jatkan tätä hommaa myöhemmin ja nyt lähden kotiin.

Pojan vaimo ei välittänyt rahtuakaan DVD laitteen kunnosta - häntä kiinnosti enemmän, ja oli huoli polvestani - ollen iloinen ettei pahemmin käynyt - siis minulle.

Seuraavana aamuna, kun heräsin eukkoni vierestä - ja koira oli ihan onnellinen myös - herätys Vihdissä oli aivan toisen lainen.

Tulipalo josta koko talo olisi voinut
syttyä ja tuhoutua

Oli nimittäin hilkun vaille ettei heidän talo syttynyt palamaan! Talon kulmauksessa, sellainen 90 astetta jossa on patio, laudoitettu pinta - siinä syttyi tulipalo.

Kulmassa oli noin 70x30 cm puinen kukkalaatikko - jossa oli viemäni kaksi tomaatin tainta - keltaisia tomaatteja. Poikani vaimo laittoi siihen kukkaruukun ja siihen hyttysen karkoittimen - jonkinlaisen "soihdun". Jotenkin se oli katkennut tai kaatunut siten että se sytytti kyseisen puisen kukkalaatikon palamaan! Ja lopulta se sytytti myös painekyllästetyt laudat!

Onneksi tuli ei kohonnut räystäs korkeuteen. Jos se sen olisi tehnyt se olisi ollut ikävä juttu. Nyt vain ulkoseinän tiilet tummentuivat.

Mitä muuta edelliseen  sanoisin on - tavallaan ihmettelyni se miten poikani sukupolvi - IT ammattilaiset elämäänsä elävät. Kummatkin ovat, siis poika ja hänen vaimo juuri niitä. Minulla menisi sellaisesta elämästä "henki ja terveys". Paljoa ei aikaa jää siihen jota arvostan - tuo "kahdeksan tunnin unet" ja kiireetön elämä.

No, kiireettömyys ei tänään kelvannut kun katselin puutarhaamme. Se oli vain leikattava, ei siinä mikään auttanut. Sitten piti tukea uudelleen muutaman marjapensaan oksat - ne pienetkin marjat alkavat jo viemään oksia kohti maata.

Nyt hommat jatkuvat verstaani, siis puupajani siivouksella ja järjestelyillä, sitten rempalla ja jossain vaiheessa pitäisi käydä kaivamassa parisataa metriä ojaa metsään ja tehdä yksi ajotie rantaa. Oliko se nyt 400 metriä.

Kyllä se siitä - ja lisää merkintöjä - kunhan ehdin.