torstai 30. joulukuuta 2010

PS. Uutinen kuoleman kolarista

PS. näin lopuksi. Uutisissa oli tieto kuolemaan johtaneesta kolarista Juvalla. Eukko jo sanoi että varmaan tulee puheluita ja niitä todella tuli, hänelle!
Läheisiltä jotka kysyivät että ei vain me.
OK, jos oltaisiin oltu "ne" - tuskin oltaisiin vastattu puhelimeen.

Yksi soittaja jo hermostui, eukon serkku kun soitti ja soitti eikä puhelimeen vastattu. Oltiin ulkona kävelyllä ja eukon puhelin jäi kotiin.

Feodaalisuus itää ja nousee mullasta

Vasallit (Kokoomuksen suuripalkkaiset ym)  riemuitsevat kun oman kukkaron sisältö ei hupene, päin vastoin vaikka ostaisi ja maksaisi vaikka mitä.
Muutaman sadan euron nousu kustannuksissa kuukaudessa tai vuodessa ei merkkaa mitään kun vaihtoehtona on suoran verotuksen kautta menetetyt tuhannet, kymmenet tuhannet eurot, kuukaudessa.
Kansanedustajat eivät TASAN TARKKAAN leikkaa omia nettotulojaan! Etenkin jos heitä ei valita uudelleen.

Nyt oleva välillinen vero, eli maksat veroa siitä mitä kulutat repäisee kansalaisilta nahan selästä ja maksajan elinvoiman sen mukana.

On alueita josta ei voi tinkiä, joita ei voi vähentää, joita ei voi siirtää sivuun ja olla käyttämättä. Niitä on esimerkiksi lämmitys, sähkö, liikenne oli se sitten julkinen tai oma auto.
Kaupungeissa, taajamissa se on vesi ja jätevesi sekä jätteet.
Myös minulle "maalla" olen pakollisen jätelain, siten sen maksujen alainen, tuotan sitten jätettä tai en.

Minulla ei ole kaukolämpöä - osa lämmityksestä tulee suorasta sähköstä - joten lisälaskua tulee. Kerrostalon asukkaille lämmityksestä  tulee noin 150 vuosi lisää ja peintaloille 300-500 euroa.
Kaikilla nousee myös sähkölasku.

Polttoaineiden vero nousee - joten kiinteistöjen jätehuollon autojen lisäkustannukset siirtyvät kiinteistöissä asuville, kuten uusi jäte vero. Tavaroiden siirtyminen kauppoihin kallistuu - hinnat siirtyvät kuluttajille.

Polttoainevero kallistuu ja samalla myös yleisen liikenteen maksut.

Kiinteistöverot nousevat. Yleensä ajatellaan että se koskee vain niitä joilla on oma "omakotitalo" - ei vuokralaisia eikä osakkeiden omistajia.
Virhe - myös kaikki kerrostalot maksavat kiinteistöveroa! Oli sitten kyseessä siinä olevan huoneiston omistaja tai vuokralainen - maksu siirtyy siten myös heille.

Ei ole kovinkaan pitkäaikainen ilo nähdä että tilipussi ei kevene ensimmäisen verotuksen jälkeen - se nimittäin kevenee, ja voimakkaasti vasta kun käy kaupassa, kun maksaa vuokran tai yhtiövastikkeen, kun tankkaa, kun ostaa mitä ostaa.
Kun kaikki eri summat - näennäisesti pienet summataan yhteen - se on summa jota ei saa edes lakkoilemalla pitkään ja kovasti lisänä tilipussiin.

Rikkaat rikastuvat ja muut vain köyhiintyvät - ja sitten ovat ne joilla ei ole rahaa ei mihinkään.
Toki he ovat saaneet armon vuokra-avustuksessa. He saavat vallan mahottoman summan, lisää avustusta vuokriin - 10 euroa kuukaudessa. Sosiaaliavustuksissa ollaan tiettävästi siinä normitasossa joka oli noin 20 vuotta sitten - markka aikaan.

Tämä uusi poliittinen filosofia jota nyt ajetaan läpi ja toteutetaan on pommi joka räjähtää lähitulevaisuudessa - kun sen todellinen vaikutus iskee duunarien tajuntaan.
Mutta, onko heillä silloin voimia, yleensä mahdollisuutta tehdä muutosta siihen?

Tapahtuuko tuleva muutos silloin oman elämän tuhoutumisen kautta itsensä tuhoamiseen?

Itse näen edessä saman tilanteen mikä oli -80 luvun lopulla, -90 luvun alussa kun Suomi meni hetkeksi konkurssiin ja pankit kaatuivat.
Nyt vain pankkien tilalla ovat Suomen kansalaiset, se enemmistö.
Mitäs ne Vasallit ja heidän herrat sitten sanovat ja ajattelevat?

PS. Minua houkuttaa ajatus myydä kaikki pois ja muuttaa sinne jossa näitä hullutuksia ei ole, jossa voi lähteä illalla "kapakaan", ottaa drinkki ja samalla tupakka - nauttia viihteestä ja mennä kotiin.
Jossa tupakka, viini ja viina ei ole rikkaiden eteuoikeus, kuten ei myöskään polttoaine.

Ja puu hommissa - jossa on muitakin vaihtoehtoja kuin suomen kelvottomat puut ja mahottoman kalliit tuontipuut.

Uusi bensa pelastaa maailmamme

On se aika lailla sellainen maailman lopun meininkiä tuo uusi bensiini asetus - vai  liekö vallan laki.
Lisäämällä 10 % etanolia (pois ruokatuotannnosta) tehot vähenee autosta - se lisää auton polttoaineen kulutusta - eli päästöt ovat plus miinus nolla tai oikeasti päästöt lisääntyvät.
Samalla moottori karstaantuu ja sen elinikä vähenee.

Kirjoitin tuossa siitä "ruokatuotannnosta". Nyt pellot joissa tuotettaisiin ihmisille ruokaa tuotetaankin hyvin rahaa tuovaa "etanolia" - ja sen hinta pörssissä vain nousee - huimasti.

Viherpiiperöiden taustatukena on toiminut suurten rahojen pyörittäjät - kun oivalsivat miten tehdä lisää rahaa entisten lisäksi.
Siten nuo viherpiiperöt pelaavat kaiken kapitalistien pussiin saamatta itse mitään muuta kuin hyvän mielen -  ajatuksilleen jotka tuo "kapitalismi" synnytti heissä. He ovat täydellisiä marionetteja - kun narusta nykäistään he tekevät kuten narun vetäjä haluaa - he kun ovat ne narut niihin viherpiiperöihin sitoneet.

Itselläni ei ole varaa uuteen autoon, ei edes uudehkoon joten vanhan 460 SE Volvoni saa nauttia tästä eteenpäin tuota 98 oktaanista - jonka jalostaminen tietääkseni on vahingollisempaa ympäristölle kuin tuon 95 tuottaminen.

PS. Aluksi sanottiin että 9/10:stä autosta voi käyttää sitä. Nyt puhutaan 7/10:stä ja totuus on varmaan paljon karmeampi ja rahamaailma riemuitsee - etenkin etanolin tuottajat - ja ne viherpiiperöt.

2010-2011

Niin se vuosi taas siirtyy historiaan, tuo 2010 ja maailmanlopun ennustajille vuosi 2012 on lähempänä kuin koskaan (Maya kalenteri).

Itselleni vuosi on ollut todella poikkeuksellinen haastavuudessaan ja kaikkea muuta mitä taloa ostaessamme saatoimme edes painajaisissa uumoilla.
Se on kieltämättä rassannut hermoja ja mielenrauhaa - ollen pahemman laatuista hoonausta kerrakseen - mutta siitä on selvitty ilman infraktia ja psykiatrista apua. Itsehoito on toiminut hyvin vaikka lääkityksen sivuvaikutukset ovatkin olleet joskus jopa huomattavat. Niin, ja unohtamatta sitä raiskattua kukkaroamme.

Vapautus siitä kaikesta saapui kuin Joulun sanoma uskoville, minulle joulukuun alussa kun hommat etenivät siihen pisteeseen ettei ollut mitään joka olisi ollut pakko tehdä ja saatoin siirtää projektin jatkon kevättalvelle. Noin vajaat 40 neliötä on vielä rakentamatta - mutta se sitten kun ilmat lämpenevät ja päivä pitenee. Ainakin sokkelini on valmis jatko rakentamiselle.

Ilotulitusta, olen joskus muutaman kerran ajatellut kun 2010 vaihtuu vuodeksi 2011 nautin sitten niin mahtavasta ilotulituksesta jota naapuritkin ihmettelisivät - ja kun suuret pommit kiellettiin mieleni nousi kapinaan.
Siihen "ilotulitukseen" on nyt aikaa reilut vuorokausi enkä ole ostanut edes sähiäistä. Tänään meinasin melkein kuluttaa muutaman euron ja ostaa yhden räjähde pussukan. Ajattelin sitten että jos ei kunnolla räiskytellä niin ei sitten mitään.
Perjantai iltana olen 59 ja Lauantaina sitten 60.
Niin - se ajatus siihen paukkeeseen aikoinaan oli se kun sitten täytän 60 niin sitten….

Muutamalle naapurille tarjoan kahvit ja siihen se saa jäädä. Vieraita ei tule etelästä jo siitä syystä ettei majoitusta oikein voida järjestää. Jopa Juvan Motelli lopetti konkkaan.

Ihminen muuttuu sanotaan, niin minäkin, joten kait olen sitten kuitenkin ihminen. 2010 oli siitä poikkeuksellinen etten ole sen kummemmin kirjoittanut - oikeastaan en mitään. Ja mitä olen kirjoittanut ei voida tunnistaa "minun kirjoittamakseni". Entiseen verrattuna se osa minua on kuin musta olisi muuttunut valkoiseksi, tai päin vastoin.
Harrastukseni, oikeastaan elämäni eräs sisältö on jäänyt täysin sivuun - miltei unohduksiin. Kirjahylly pölyttyy ja netin "Sammon" loputonta tiedon saantia en ole käyttänyt.

Jää nähtäväksi milloin se kyky palautuu - jos koskaan. Mikäli saan yhden aikoinaan tekemäni pdf muotoisen liitetiedoston matkaan niin se kertoo omalla sisällöllään sen mitä tarkoitan.
Ei ollut mahdollista,,,

Ihmisillä on kaipuunsa, toiveensa unelmineen, niin minullakin.
Nyt ajattelen puupajaani ja mitä siellä voi tehdä - etenkin sellaista joka kohentaisi tulevan rakentamisen rahoitusta.
Se mahdollisuus, päästä sinne tuli tavallaan niin yllättäen että olen tavallaan lukossa. Jo olevien tuotteiden tekeminen on sisällään OK mutta uusien suunnittelussa en meinaa saada itseäni siirtämään, muuntamaan ajatuksiani tuotteeksi.

Olo on kuin päälläni olisi tuo Damokleen miekka. Minulla on tietty käskyvalta omaan elämääni ja siihen mitä teen, olen tavallaan kuin kukkulan kuningas. Se, valintani on synnyttänyt samalla tietyn turvattomuuden olon ja sitä miettii omia valintojaan.
Mitään en voi kuitenkaan paeta, en tulevaa rakennusprojektin loppuun saattamista, enkä puupajaani.
Sen kaiken kanssa on vain opittava elämään, hyväksymällä kaiken todelliseksi ja tehtäväksi. Se miekka on ja heiluu oman valtaistuimeni päällä - siitä ei voi muuttaa.

Kyllä se siitä sano ja olkoon 2011 sitten paljon parempi - myös teille kaikille.

Klikkaa kuvaa suurennokseen

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Pientä siivousta, tietokoneessa

Päätin hieman siivota valokuviani - joita oli alkujaan reilut 12 tuhatta. Toistaiseksi olen rapsinut roskiin reilut kaksituhatta kuvaa, videota. Vielä lähtee ehkä tuhannen verran lisää. Alla yksi sellainen otos joka on tullut otetuksi matkan varrella.
Peikko tontin vartiana
Ajotien risteyksessä kesämökille katkaistun kuusen kanto oli tuunattu hauskasti. Silmät olivat valkoiset ledit ja suussakin taisi olla yksi - ja tietenkin hattu päässä.

tiistai 28. joulukuuta 2010

On se vanha todella hidas

Päätin valjastaa vanhan G4 tietokoneeni aktiivikäyttöön. Akanaan ihan hieno amatööri kone, 1 GHz tupla prosessori, huippu grafiikka kortti jne. Ja sitten se vanhuus; USB versio 1, eli yksi. Niin ja se toinen kummajainen, muistin maksimi määrä vain 1.5 GB SDRAM.

Olen siirtänyt yhden elokuvan tiedostot ulkoiselle kovalevylle. Esimerkki USB 2, siirto noin 10m min ja sitten siirto USB 1 väylällä, 53 minuuttia!
On se vanha todella hidas.

Nyt opin sitten tietämään miten tuo iDVD toimii ja mistä se hakee tietoja, samalla näin miten iMovie kirjoittaa tiedostoja ja aloin ymmärtämään miksi läppärini kovalevy täyttyy.
Kun tämä homma on tehty alkaa raaka putsaaminen - kopiot tietenkin ulkoiselle levylle.

Se miksi siirrän kaikki tuolle G4 (Power Mac G4 (QuickSilver)) on se että sen levyasema ei ole niin nirso ja näyttää polttavan vaikka läppäri sanoo ei. Kun tiedostot on siirretty jää nähtäväksi miten homma toimii, jos ollenkaan.
Leikkeet on tehty iLife 11 versiolla joka ei asennu G4 koneeseen, se niinku aluksi.

Sitten kun eteenpäin päästiin koko työläs homma onnistui varsin hyvin ja sain valmiin DVD levyn käyttööni. G4 poltti sen minkä MacBook Pro hylkäsi.

lauantai 25. joulukuuta 2010

Joulupäivä

Puuta ja hopeaa
PS. Klikkaa kuvaa suuremmaksi
On Joulupäivä - ilma lauhtui noin 10 astetta - huomiseksi lauhtuu toiset mokomat. Silloin kirves taas heiluu puuliiterissä ja varastot sisällä täyttyvät.
Tänään tuunailin hieman eteistä, uudet ovenkarmit - ja tietenkin harmittelein miten se puu oli taas vääntyilyt vaikka pitäisi olla priima tavaraa ja kuivunut pitkään sisätiloissa.

Aamu alkoi riisipuurolla. Laitettiin kunnolla voita alkuun - ei olla silleen tehty koskaan, ei ole tullut edes mieleen. Kuultiin eilen resepti naapurin emmännältä - täyttää vajaan vuoden kuluttua 90 ja pirteä kuin peipponen - selvä järkinen emäntä.

Vikillä joululahja suussa ja sitä vietiin ja suojeltiin
Koiramme sai varmaan parhaan joululahjan. mulla oli sitten Viki leaks - eli Vikiltä pääsi vahinko - ei takajalkojen välistä, sillä pääsi aamulla oksennus - lähinnä vain nestettä kun nukuttiin pidempään. Minun yöasun housut ja lakana menivät sitten pesuun.

Tekemäni suolarasia talvimaisemassa, aurinkokenno lampun päällä
ei ole vain kovilla pakkasilla toimi edes tuikun vertaa

Joten, ensin kaikille kiitokset terveisistä ja hyvää Joulun jatkoja itse kullekin!


torstai 23. joulukuuta 2010

Hyvää Joulua Teille kaikille!

Nyt 2010 on päättymässä ja Joulu on edessä - unohdetaan mitä on ollut tälle vuodelle ja mitä on tuleva tästä eteenpäin ja nautitaan tästä Joulusta!

Tänään ei täällä päästy vielä siihen maagiseen 30 asteeseen, se jäi just himpun alle . Voi olla että tulevana yönä se sitten menee yli sen rajan. Seuraavaksi muutama valokuva täältä Etelä-Savosta, noin 40 km Mikkelistä pohjoiseen.
Edessä kynttilät ja eukon tekemät jäädytetyt kasvit
(Maitopurkkiin kasvi ja vettä)
Taaempana Joulukuusemme
Itse kullekin, meille on olemassa oma Joulun sanoma joka koskettaa, puhuttaa...
Yhden kohteen kuva laajentuu

Joulun tunnelman voi synnyttää todeksi pieninkin ärsyke, musiikki tai valokuva...
Kylätie on hiljainen
Kuva voi olla yksityiskohta jostakin tai laajempi kuva - jostakin.

Minulla on tasan tarkkaan kaksi Joululaulua joka toteuttaa, synnyttä Joulun.
Sulo Saaritsan tai Håkan Hagegårdin Joulu yö (Helga nat)
Ja sitten se Sylvian Joululaulu,
Oikeastaan KAIKKI joululaulut ja tietenkin ne jotka itse soitan - itselleni.

Joten Teille kaikille,  Hyvää ja rauhallista Joulua - etenkin Tarinalle, surullisen menetyksen huomioiden ja myös Pekalle, hiljaiselle kommentoijalle, joka harvoin puhuu mutta sitä suuremmalla syyllä, ja teille kaikille muille jotka vain luette jorinoitani, joita lukijoita näyttää olevan aika lailla tällaiselle Ukko-Tontun blogille.

Alla siten yksi valokuva muiden lisäksi, vartiopäälliköstämme, Vikistä.
Vartiopäällikkö vahtipaikallaan.
PS. Kaikki valokuvat noin -30 asteen pakkasessa, iPhone 4 kännykällä tai Canon PowerShot A 720 IS, 
joka aikoinaan noin 4 vuotta sitten oli huippu laatua. (8 MP/6x Optical Zoom). Nyt vallan mahoton valinta laadultaan ostettavaksi.








keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Nyt meni ihan juntturaan, nimittäin DVD levyn poltto

Koostin tyttäreni häistä ottamiani videopätkiä ja valokuvia polttaakseni ne DVD levylle iMovie 11 apuna käyttäen.
Sain kuin sain kaikki ihan kivasti kasaan ja korjattua värejä ym. Sitten vain optimoimaan koko juttu. Katselin hetken eteen tullutta ilmoitusta ja päätin lopettaa koko jutun ja jatkaa seuraavana aamuna.
Laite on pari vuota vanha MacBookPro täydellä muistipaketilla ja tupla prosessorit.
Elokuvan optimointi
Kun tuo "optimointi" oli tehty (jota en enää seuraavaksi tee), kaikki koottu nätiksi paketiksi iDVD ohjelmalla ja valmis poltettavaksi syntyi uusi tilanne.
Tallennustila loppui
Kävi nimittäin niin että kovalevyn tila loppui. Sain lisätilaa siirtämällä aika paljon varmuuskopiolle ja poistamalla ne koneelta.
Mutta, ei se sitten polttanutkaan videotani DVDlle, ei vaikka kahteen kertaan yritin. Toisella kerralla piti siirtää lisää tiedostoja varalevylle.

Nyt teen sitten kaiken uudelleen - hieman toisella tavalla ja toivon että homma onnistuu, mutta tuskin saan sen huomiseksi valmiiksi - tai ehkä sittenkin.

PS. Videon kesto noin 25 min.


tiistai 21. joulukuuta 2010

Hukka juttuja - vaan ei susia

Olen alkanut hieman virittelemään itseäni pajassani tuleviin juttuihin. "Jätekasojani" tonkiessani, etsiessäni sopivaa jalopuupalaa olen yllättynyt "iloisesti" siitä mitä löysin. Mitään ei kannata heittää pois ellei se siirry puruimuriin tai on niin pieni ettei sitä pinsetillä saa kiinni.
Katajaa vinksin vonksin ja mahonkia
Kuvassa oleva kappale syntyi jätepaloista. Itse aihio paloista jotka oli leikattu pois katajasta, kun olin sahanut sen suoraksi. Ne olivat sellaisia kolmion muotoisia palikoita jotka hiomisen jälkeen sitten liimasin yhteen ja sitten vain sorviin. Alin osa on apuväline sille että sain sen sorviin. Kanteen tulee sitten pieni "nuppi" ja sen käyttötarkoitus on sormisuolarasia.
Se on nyt käsitelty Kiinan öljyllä kahteen kertaan, pieni kiillotus kun kuivuu ja katsotaan vedänkö sitten mehiläisvahan päälle. Ja sitten vain loppu kiillottaminen. Kaikki, myös mahonki ja nuppi - jätepaloista.
Just one of a kind.

Lepästä jotain?
Kun pilkoin puita liiterissä kirveen alle tuli yllä oleva pökkelö joka osoittautui varsin kovaksi. Kun katselin sitä se vaikutti myös ehjältä - joten siirsin sen sivuun. Tänään se pääsi sitten sorviin.
Vanhakin elää ja - halkeilee
Kyseinen puu kaadettiin noin 3 vuotta sitten ja on kuivunut ihan Savolaisessa ilmastossa - ja pari vuotta sisätiloissa.
Ensimmäisen pintatasoituksen jälkeen kuvassa olevia halkeamia ei ollut. Ne tulivat sen jälkeen - tupakan jälkeen. Halkeamat ovat niin syvällä kohti ydintä ettei siitä saa mitään tehdyksi - ei ainakaan mitä ajattelin.
Laitetaan sivuun ja katsotaan sitten joskus toisten jos siitä jotain vielä saisi.

Lopuksi muutama kuva ulkoa
Vartiopäällikkö
Siinä se meidän Viki on yhdellä monista vartiopaikoistaan. Alla multaläjä jonka levitän keväällä. Tilalle pitää sitten tehdä - juuri hänelle - samalle paikalle - oma vartiokukkula.

Huurussa on - kuten TV:n kuva
Pitää tehdä jonkin lainen uloke käsiin että pääsen kopauttamaan antennia. Se alkaa jo vaikuttamaan TV kuvan laatuun.
Saatiin lisää lunta ja siirsin sitä kaivon päälle
Niin, siellä takana se kaivo on ja sain siirretyksi uutta lunta sen päälle. Huomenna pitää siirtää lisää koska lupailevat todella ilkeitä kelejä tänne, kuten alla oleva kuva tuo esiin.
Edessä on vielä lautatavaraa jonka kyllä ennen tosi lumien tuloa siirrän sivuun.


Pakkasta lupailevat - jopa -32
Juuri nyt noin 20 km päässä olevalla mittausasemalla on noin -15 - meillä on -22. Se on Ilmatieteenlaitos joka povasi meille klo 20 -17. Se lupaa -30, kuva on Forecan.






lauantai 18. joulukuuta 2010

Kokeiluja ja Lauantai askareita

Rakennushommista jäi kertopuu pätkiä - vaikka tiesin ettei siitä venerista ole mihinkään mitä sorvaamiseen tulee, ajattelin kuitenkin kokeilla alustaa kukkaruukkujen alle - kesäksi ulos.
Kertopuusta
Ei se havuvaneri pysynyt ehjänä vaikka taltat olivat terävät - eikä lopputulos ollut muutenkaan mieleni mukainen. Se siitä kokeilusta.

Lauantai kului ihan sisähommissa - päivitin, eli muutin salasanoja. Onneksi on tuo Avainnipun käyttöohjelma josta löysin voimassaolevat salasanat. 
Valitettavasti niitä oli kaksi, juuritasolla yksi ja toinen käyttäjätasolla - eri tiedoilla. Seuraavaksi pitänee putsata turhat pois.

YouTube sekosi yhdessä vaiheessa syksyn aikana ja menetin mahdollisuuden kirjautua sisään kun siellä oli väärä sähköpostiosoite. Kirjoittelin siitä sinne muutamaan otteeseen ja kas vain - tänään pääsin sisään ja päivitin tietenkin heti kaikki tiedot, siis meilin ja salasanan.

Juuri kun alkoi hämärtämään, iltapäivä kahvin jälkeen eukko kysyi koska haen puita sisään. Olin unohtanut koko jutun, joten haalarit päälle ja sitten kantamaan muutama korillinen sisälle.

Huomenna on sitten uusi päivä ja se kuluu sitten jotain touhuillen pajassani.

Hallitusti rauhallisesti

Nyt on kulunut toista viikkoa kun olen ottanut ns. hallitusti rauhallisesti. 
Kun olin saanut tietyt asiat rempassa siihen vaiheeseen mihin olen ne saanut jätin kaiken siihen - enkä palaa niihin ainakaan kuukauteen tai kahteen.
OK, teen varmaan pari pientä - lähinnä koristeellista juttua eteiseen.

Yksi syy on myös tuo jatkuva pakkanen joka keikkuu päivät ja yöt parissa kymmenessä. Maisemat ovat komeita - mutta siihen se jää. Alan jo kyllästymään tähän pakkaseen, hyvä etten masentumaan koko juttuun.
Talvinen kylätie, kahden savun reitti
Toivoisin lunta että saisi edes hieman eristettä maan päälle ettei routa etsiytyisi liian syvälle. Kaivon peittäisin mielelläni kunnon lumella.
Komeata on katsella ja -20 astetta
Kaikki on valkoista, ei lumisateesta vaan pakkasesta. Komeata on katsella, mieluiten sisältä kun ulkona alkaa katselija jäätymään ellei pukeudu arktiseen asuun.
Projekteja maisemassa
Etualalla on harvinaisempi Citikka jota olen ajatellut kunnostavani, vaikka ei siinä sen kummempaa vikaa ole. Valmiina se on sitten oikein nätti ranskalainen pastilli. Ehkä sitten ensi vuonna.
Takana oleva metsä ei ole meidän, kuvan vesemmalla laidalla on vielä puita joita käyn kaatamassa joskus Maaliskuussa, hellaan ja paremmat "sorvattavaksi" - eli kuivumaan pajajuttuihini.

Niin ne pajajutut. Pientä kokeilua olen aloittanut - on alkanut hieman tökkien enkä ole päässyt ihan vauhtiin vielä. Mutta kyllä se moottori (minä ja motivaatio) pian lämpenee ja pääsee vauhtiin.



tiistai 7. joulukuuta 2010

Taas yksi välivaihe tehtynä

Niin, taas tuli yksi välivaihe tehdyksi - melkein - eli se jatkuu.
Kyseessä on eteisen ja uuden osan yhdistäminen. Niiden väli on noin 30 cm, eli sellainen rako niiden väliin tuli - tarkoituksella. Ja se on sitten sitä lämmintä tilaa, ainakin plus 17 astetta.
Sen vanhan ulkoseinän uuteen ulkoseinään väliin tuleva avoin tila. Käytännössä se on noin, yli puoli metriä.
Vaatenaulakko
Yllä oleva kuva sanoo sen olevan vaatenaulakko - sitä se oli. Ehdin jo poistamaan kaikki vaatteet ja itse naulakon kun muistin sen kameran.

Villat naulakon takana, syksyllä tehtynä
Vaneri seinän takana on liukuovi - meidän entiseen TV / olohuoneeseen eteisestä. Pistin aikaisemmin syksyllä siihen kehikon, 2x4 tavarasta, ruuveilla, 100 mm villa ja halvan vanerin päälle, myös ruveilla - ja sen pintaan sitten naulakon.
Liukuovi jemmassa
Siinä se jemmaan pistetty liukuovi on. Raot peitin tuulelta uretaanilla kun purin sen osan mikä oli sen takana.
Nyt otin lasit talteen, josta lisää uusio käytöstä tuonnempana.
Seinän rakenne ja jatko eteenpäin uuteen osaan
Lasit poistettuna - joille on heti käyttöä. Harmitti niin mahottomasti kun jouduin sahamaan "U" kirkosta, liukuoven kiskosta noin 60 cm pätkän pois koska koko kiskon poistoon ehjänä ei ollut mahdollisuutta.
Kuvan oikeassa sivussa on se liukuovi, siis osa siitä. Tuollainen "U"-kisko on todella mahottoman kallista tavaraa.
Aukko valmistui, portaat valmiina ja eristetty sisältä, ja paljon muuta
Aukon tekemiseen meni hieman enemmän aikaa mitä aluksi ajattelin - ei mitään uutta. Jokainen osa tehtiin sen mukaan mitä eteen tuli, kuten portaat joiden taustan eristin kunnolla. Portaisiin käytin 200x45 kertopuuta. Se on vain runko rakenne jonka päälle tulee sitten se lopullinen pinta - sitten joskus.

Ennen kuin tila on valmis se jo täyttyy "tavaroilla"
Ovi, laadullisesti ulko ovi  - sen kautta pääsee uuteen tilaan ja sen kautta myös yläkertaan, sinne jossa ovat makuu huoneemme ja vierashuone, ja vaatehuone ja ...

Ylläolevassa, vasemmala oleva seinä oli iso ruuvi - en vain mitenkään voi muistaa miksi. Siihen sain kuitenkin haalarini ja takin roikkumaan.
Kuvassa oleva ovi on itse asiassa ulko-ovi joka oli saunan puolella. Sillä on nyt  uusi väliaikainen uusiokäyttö.
Kuvan oikeassa osassa on nyt 110 cm vaatenaulako ja eukko löysi mattoja lattialle.

Lattialla olvat roikat - ennen uuden sähkölinjan asennusta sain yhden niistä pois - yksi on vielä jäljellä - sitä ei myöskään olisi ellen olisi joutunut lähtemään Mikkeliin - ostoksille.

Kun tein niitä sähköhommia - kaikki piti olla OK - vaan EI ollutkaan eikä "miljoona laatikostani" löytynyt apua. Oli pakko ajaa Mikkeliin ostoksille - muutaman euron sähkökytkentä kiskon takia! Ihan älytön juttu mutta näitä tapahtuu vaikka ei pitäisi.

Kotiin päästyäni hommaan meni noin 10 min kun koko homma oli tehty ja pääsin taas yhdestä roikasta eroon - ja samalla iän ikuisista sulakkeiden laukemisista.

Toki joudun vielä mittaamaan mikä virta menee mistäkin vaiheesta minne ja sen max kuormitus - se on sitten sitä viimeistelynä. Nyt se kaikki kuitenkin toimii.
Olen kytkenyt niitä autosulakkeita päälle uudelleen ja uudelleen ihan turhautumiseen asti. Aina laskien mikä kuormitus kullakin vaiheella on. Yksi syy on kyllä sillä sähköfirmalla jota olen käyttänyt joka asensi mittaritaulun - ja piuhat siitä eteenpäin....

Nyt pitäisi "kouluttaa" eukko auttamaan minua siinä kartoituksessa jotta löydän oikeat vaiheet sinne minne ne menevät voidakseni laskea niiden kuormituksen.

Kun saan nuo - tämän vaiheen - sähköjutut huomenna valmiiksi - myös valon uuteen eteiseen ja sähköt toisesta (oikeasta) "vaiheesta" yläkerran lämmitykseen - jää vielä yksi nurkka heti hoidettavaksi.

Huominen projekti

Oikealla olevan oven eteen valmistuu uusi ovi, jotta lämpötilat olisivat OK, eli teen sen.Kyseinen kulma - joka on osa eteistä puran kesällä, alku kesällä pois, eli koko eteisen. Nyt siihen tulee naulakko ja muutama hylly.
Minulla on muutama "valmis ovi" - joista jonkun muokkaan siten että teen siihen aukon johon asennan talteen ottamani ikkunat - liuku ovesta. Siten saan valoa ulkoa sisälle ja samalla pakkaset pysymään ulkona.

Niin, ja verannalle teen myös oven - jotta lumet pysyvät ulkona. Se mitä ajattelin tehdä on jo ihan oman jutun arvoinen. :o)



perjantai 3. joulukuuta 2010

Ei taaskaan mennyt kuten piti

Se että aamulla noustiin klo 6 ja Mikkeliin ennen 8.30 oli jo viikko sitten tiedossa - eukon silmälääkäri. Hoitoa pitäisi saada Juvan Terveyskeskuksessa / sairaalassa muta kun heillä ei ole osaamista ja lääkäreitä pitää mennä Mikkeliin. Näin on kunta jutuissa sovittu. Ja jokainen kerta maksaa noin 27.40, siis euroja. Parhaimmillaan kaksi kertaa viikossa ja sitten kerran viikossa. Käyty on siellä jo toista kuukautta.
On se niin väärin, niin väärin. Miksi meidän pitää maksaa sellaiset rahat? JA eläkkeestä!

Eilen sain sitten vesijärjestelmämme toimimaan. Mutta tänään se sanoutui irti sopimuksesta. Vika tavallaan minun kun yksi "holkki" puuttui. Oletukseni oli väärä ja se kostautui. Se oli toiveajattelua johon en oikeastaan itsekkään uskonut. Mutta en todellakaan uskonut että se pettää niin nopeasti!
32 mm vesiputken liitoksesta puuttui yksi holkki ja siitä se sitten "irtosi" ja päästi vedet ulos.
Onneksi oltiin kotona - olin juuri oikaissut itseni sohvalle ja luulin että pakastin se pitää ääntä kunnes eukko sanoi että vesipumppu käy.
Sanoin että ei - se on pakastin - ja kun terästin kuuloani totesin saman.

Lopulta arvasin mistä katsoa ja kaivoin eilen peittämäni kulman auki ja todella - vettä siellä oli eli liitos oli pettänyt. Ei kun Juvalle hakemaan se holkki ym ja takaisin. Korjaukseen meni viisi minuuttia mutta ennen kuin sain veden taloon meni kaksi tuntia!
Vaikka putki oli täynnä vettä, siemen vesi ja vaikka mitä niin pumppu ei vain alkanut imemään! Ei vaikka tein vaikka mitä mutta lopulta se onnistui ja taas meillä on vesi. Pyykkikone tekee kierrostaan ja kohta astianpesukone.
Aloin jo turhautumaan todella siihen että taasko kannan kaivosta vettä sisälle - ja eukko käsin tiskaamiseen - unohtamatta likapyykki kasan vähentämistä.

Se suunnitelma että asennan tänään sen kuuman veden jäi tekemättä. Se on sitten se huominen projekti.

Tuo hässäkkä oli jotain jota en todellakaan halunnut! Tarkastin mm sen jos putki olisi jäätynyt - vaikka en ymmärrä miten. Työnsin myös putkeen nailonista olevan "narun" jolla vedetään sähköjohtoja. Eri tavoin totesin että putkessa ei ole jäätä. Pumppu - viikon vanha ei vain lähtenyt imemään vettä!

Tuo tuollainen ylimääräinen lisäys päiväjärjestykseen on jotain jota ilman voi olla - ja ilman "migreeniä". OK - SE OLI todella ihan oma mokani - jonka sain lunastaa varsin nopeasti.

Huomenna uusi juttu ja valokuvilla. Ja jos lämminvesivaraaja ehtii lämmetä niin sitten suihku.
Saunaa en pääse rakentamaan ennen kuin se puuttuva, uusi osa on rakennettu. 2/3 osaa saunasta, suihku ja pukeutuminen siirtyykin siihen vielä rakentamatta olevaan osaan.
Niin ne suunnitelmat muuttuvat matkan varrella.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Tuo ei herättänyt minua - tee proto

Pari juttua ja sitten pääsen Puu pajaani! :o) Hallelujah!!!
Sen valmistumisesta vuosi sitten pieni  kooste siitä tästä. JA silloinkin talvi yllätti :o(

Eka juttu on tuo vesihuolto taloon, toinen juttu on sitten nykyisestä eteisestämme yhteys uuteen, rakentamaani tilaan. Sen tekemiseen menee päivä - ok, laitetaan pari.
Siitä sitten oma juttu ja kuvat.

Käytin juuri luottokorttia Applen Storessa - kun piti saada se Susan Boyle uusin levy! Kortti oli eukon ja sanoi että se oli sitten se 60 vuotta päiväni lahja ja joululahja samalla. Hinta 9.99

Rakastan sen naisen ääntä (siis Susan) ja tämä piti vain saada.

Oman eukon ääni (toki vaimoni ääni on ihan ihana, paitsi kun se suuttuu) vuorostaan sanoi sitten  että hänen syntymäpäivä ja joulu lahjat (reilu viikko välissä) pitää olla sitten sinun (eli minun) kukkarosta - ei hänen kortilla.

Kerroin sitten uudesta ideastani - johon hän vastasi - Tuo ei nyt herättänyt minua - tee proto.

Kyllä ne vaimot ovat sitten ihania kun asettavat niin voimakaita, todella haastavia haasteita ;o)

Oli miten oli - nyt TODELLA näen mahdollisuuden siirtyä Puu Pajaani ja aloittaa tekemään yhtä jos toista juttua - myös tilattuja - joista saan rahaa ja lahjojani joita olen luvannut - myös tyttäreni ja hänen miehen häälahjat - jotka jäivät tekemättä.

PS. Levy ladattu. On se Susan ihan MAHTAVA - just 2 my liking and 2 my taste and 4  my pleasure!!!
Se tyttö saa melkein tipan tämän Ukko-Tontun silmäkulmaan....
PSS. Katselen haikeasti soittimiani joille ei tunnu löytyvän nyt tilaa - kuin keittiön pöydältä - paitsi kitaraa seinällä joka mahtuu syliin.
Niin, jo muutaman vuoden olen jo "odottanut" saavani uuden joka tunnistaa koskettimessa voimakkuuden, eli miten kovaa pimputtaa sitä kovemmin helisee.
OK - on mulla yksi sellainen - "mini juttu", puolikas - ja HDMI ym. Mutta se ei ole se mitä haluan. Se on vain sellainen "näppis" ja muut kujeet sille tulee sitten mukaan sitten siitä GarageBand jutusta - mitä sen kautta/avulla on tehnyt.

On se vain niin syntisen ihanaa valita "se" rytmi jonka haluaa ja komppi, ja jos on laiska on myös soinnut valmiina - ja siiten vain soittaa.... ja kosketin tunnistaa mitä soittaja tekee...
Tunne on kuin olisi todella hyvä... mutta --- siitä vain nauttii vaikka huomaa tehneensä virheen, virheitä So what?

Kun kusettaa väärään aikaan

Olen aikoinaan tottunut kusemaan housuihin ja jopa paskantamaan - mutta se oli ihan eri juttu. Nyt en puhu ajasta kun olin kapaloikäinen vaan aikuinen "körmy" joka tonttuili purjeveneellä avomerellä jossa ei maata näkynyt.
OK, ajattelin jättää edellisien selityksen loppuun - mutta jatketaan nyt kun aloitin.

Yksin purjehtiessani purjeveneellä, sittemmin lasteni äidin kanssa Atlantin reunamilla jossa autopiloottiin ei voinut luottaa - silloin se oli balsapuinen siipi joka hoiti peräsimen, tai sitä ei ollut kuin vain "naru" apuna.
Kunnon myrskyssä jossa laineet olivat pienen kerrostalon kokoiset ei hädän tulessa lähdetty alakertaan vessaan tarpeille. Ne laskettiin suoraan kinttuihin. Vaara siihen että ne saastuttaisivat veneen ei ollut kun päällä oli kunnon sadevaatteet.

Sitten tähän hetkeen
Kerran pari on käynyt remonttihommissa melkein hassusti, etenkin kerran kun kyykytin itseni todella ahtaan tilan kautta uuden rakennuksen lattian alle putkitöihin, talvivaatteet päällä - minua alkoi kusettamaan ennen kuin pääsin kunnolla alkuun - kyllä riemastutti. Ei kun ryömiä takaisin :o(

Toinen kerta. Olin valinnut pakkasten takia työhousujeni alle Adidaksen verkkarit, ja alkoi kusettamaan - ei kun pikku  kaveri esille ja hommiin - mutta kun se ei löytynyt"!
Housut oli henkseleillä  - sepalus auki mutta ei sieltä mitään löytynyt! Älysin avata vyön, sitten veräjän, työ housut levälle auki, verkkarit alas ja kun kaveri pääsi ulos se jo ruikkasi iloisesti kuormansa lumihankeen.
Ja taas oli pakkaset ja puin kunnon haalarit päälle. Alla tietenkin Adidaksen verkkarit - ja alkoi taas kusettamaan - ei kun pikku  kaveri esille ja hommiin - mutta kun se ei taaskaan löytynyt"!

Onneksi haalareissa on kunnon vetoketju joka TOIMII - ja helpotus oli mahtava kun sain yläosan (hartiat) auki ja alas.

Näissä rakennushommissa hätä ei lue lakia ja se on tullut esiin muutaman kerran mitä kummallisemmassa tilanteessa.
Se mitä TODELLA ihmettelen on kun ei edes kaljalla ole osaa eikä arpaa asiaan (paitsi muutaman päivän viiveellä). Vain aamukahvi, sitten teetä ja eukon mehu!

Kun menen Mikkeliin ja ajan HongKong liikkeeseen se on taatusti tyhjennyksen paikka kun on istunut autossa noin 45 kilometriä. Onneksi heillä on siellä pihalla pari konttia joiden välissä on sopiva privaatti tila sen asian hoitamiseen.

Olenkin ottanut nyt käyttöön saman jutun kun aikoinaan harrastin lentämistä. Ennen kuin menin koneeseen matka sinne meni aina WC:n kautta.

Ei nyt ihmeitä, mutta melkein

Sain kun sain tänään kaivinkoneen käyntiin.
Totesin yhdessä vaiheessa että tarvitaan lisä akku joten ei kun kirkolle ja ostamaan Fixus tarjouksen, Hankook huoltovapaa MF 62 A akku. Se maksoi 69. 2 vuoden takuu. Ja kun starttikaapelinini oli jossain vaiheessa vaurioitunut ostin uuden - joka kestää 300 A, se maksoi muistaakseni 35 - puolet akun hinnasta.

Konetilassa oli kaksi 2 KW lämmitintä muutaman tunnin. Kun kytkin uuden akun mukaan kone hurahti käyntiin. :o)

Aloitin varovaisesti hydrauliikalla jotta se lämpeäisi ja kun arvelin että nyt on OK - kaivuri ei liikahtanutkaan!
Telat olivat jäätyneet kunnolla kiinni alustaan. Ei kun "irroittelemaan" ja sivusuunnassa nostoa ja ajoa. Syksyn kurat kyllä irtosivat hyvin. Ja lopulta sain kuin sainkin koneen liikkeelle.

Vesiputki oli ensin peitetty styrox kourulla, sitten samaa tavaraa alle ja sivuille ja päälle ja niiden päälle muovi. Sitten vain ajamaan soraa peitoksi.
Vesiputki suojattuna. Sen päälle ehti jo tulla lunta.
Keväällä onkin hommia kun tuon kaiken siirtää salaojaan lapiolla!
Siinä on sitten sellainen keko että kait se pakkaset kestää. Vedän vielä varmuuden vuoksi sen paksun pressun kolmen kertaisena päälle. Sen koko on noin 10x6 metriä.

Päivä enti pimenemään joten päätin että jatkan huomenna. Alapohjan alta jäi osa putkesta lisä eristämättä kun pukeuduin aluksi liian hepposesti. Saatuani haalarit päälle en enää mennyt alapohjan alle. Loppu työn teen sitten huomenna.
Olisin voinut tänään käynnistää vesipumpun - mutta päätin etten niin tee - ei ennen kuin koko putki on eristetty kunnolla. Ja sitä se ei nyt ihan vielä ole. Nyt toimitaan ihan vimpan päälle varmasti.

Huomenna - kuten asian näen, eukolla on paine vesi - astianpesukone toimii ja pyykkikone eikä minun tartte enää kantaa kaivosta vettä sisään. Eukko sai jo tehdä "nyrkkipyykkiä" eikä ollut siitä alkuunkaan onnellinen.

Joten, palataan huomenna uudelleen linjoille ja saatte sitten tietää miten siinä lopulta kävi - ja toimiiko uusi vesipumppu ja miten.

Kuten varmaan ymmärrätte - ko linja on jäästä vapaa. Se viimeinen pätkä kaivoon oli vain noin 30 cm matkalta jäässä jonka sulatin käsilämmittimellä kun kaivuri ei käynnistynyt, joten syytä sen kaivamiseen auki ei enää ollut. Suuri, todella suuri helpotus minulle.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Adventtivalot ja yhden kaapelin etsimistä

Talvimaisema, komea mutta kylmä
by iPhone 4
Aamu alkoi hakeutumalla ylläkertaan josta halusin talvihaalarini - oli suunnitellut sen verran ulkohommia - ja ihan hyvät olivatkin ulkotöihin.
Ensin kannoin kaivosta vettä sisään - sellaiset viisi ämpärillistä. Huomenna taas sama juttu. Yksi ämpärillinen menee heti WC pönttöön ja kun se on heti käytetty täytän sen.

Keittiön puoleiseen puutarhaan, reunalla olevaan kuuseen piti saada Adventti valot - ja ne löytyivät mutta ai että hain sitä muuntajaa. En voinut kuvitella että olisin laittanut lamput ja muuntajan eri paikkaan joten uudelleen tutkimaan grillikatosta - ja sieltä se löytyi. Eukko oli kasannut sen päälle säilytettävää roinaa.

Toinen projekti oli löytää sähköjohdon pätkä, se joka liitetään lohkolämmittimeen - ja että sitä hain vaan en löytänyt.
Menin jo katsomaan oliko Citikan peräkontissa sellainen mutta en saanut luukkua auki. Siinä ei ole paikkaa avoimelle eikä keskuslukitus toiminut kun autossa ei ole akkua. Joten se siitä.
Sen oli pakko olla jossain ja veikkasin yhtä paikkaa - minne tökkään kaikki sen mille en heti keksi paikkaa. Teknisesti se on sängyn alla oleva sängyn levyinen laatikko pyörillä. Siitä ei ollut apua joten aloin sitten tyhjentämään sitä.
Inventaario ja kulkueste puuverstaaseen
Löysin sieltä kaikkea mukavaa ja tarpeellista - ihan priima tavaraa, myös yhden jutun jonka jo ositin aikaisemmin. Löysin myös yhden lattiakaivon - jonka tarvitsen. Se on sellainen matala mallinen. Lopulta se piuha sitten löytyi, alimpana yhdestä kulmasta muiden johtojen ja kaapeleiden vyyhdistä.
Nyt on sitten edessä tavaroiden lajittelu ja palauttaminen takaisin, tai niiden oikeille paikoille laittaminen jotta pääsen eteenpäin ja sitten puu pajaani.

Pakkaseen jämähtänyt kaivuri
Laitoin kaivurin akut lataukseen. Vuorokautta ennen käynnistämistä, se on tulevana Torstaina laitan vielä toisen akkulaturin akkuihin.
Sitten kaksi kuumailmapuhallinta ajastimelle että ehtii Fiiatin kone lämpenemään.
Kesken jäänyt projekti
Sinä se on ja odottaa jatkoa, taloprojektini. Sokkeli on melkein valmis. Se mikä "puuttuu" ei kuitenkaan estä rakentamista.
Runkoelemtit ja muu tarpeellinen odottaa asentamista
Siinä ne on pihalla, runkoelentit ym tarvittava. Katotaan milloin alan kokoamaan niitä, ennen kevättä kuitenkin, pakkasen ja lumien aikaan joka tapauksessa.
rossipohja ja vesiputken projekti
Siinä yllä on sitten se tulevan viikon projekti. Vesiputki kaivoon (se on siellä takana) - ja kuten jo kirjoitin - sitä ennen pitää saada se kaivinkone käyntiin. Toki sen työn voin tehdä ilman sitäkin - mutta siinä hommassa tulee kyllä hiki.


Viki vartiopaikalla
Vikin vartiopaikka, pieni multakasa. Päätin rakentaa siihen sellaisen tulevaksi kesäksi jossa hän voi vartioida ympäristöä ja sitten vielä toinen samanlainen.
Kuvan vasemmassa reunassa on pieni kasa, muutama kuutio salaojasoraa. Siitä pitäisi saada kauhotuksi muutama "kauhallinen" vesiputken päälle.
Keväällä on sitten lapiohommia kun lemppaan sitä sitten salaojan peitteeksi sokkelin reunaan.

Etu-oikealla on tulevan huoneeni valettu antura ja harkkoja odottamassa muurausta.

lauantai 27. marraskuuta 2010

Monenlaista tarjoilua

Aamu tarjosi heti aluksi vesien haun kaivosta - ämpärillä. Pientä näpertelyä ja tarkastin eilen verstaaseen viemäni vesijohtoputket. Jäät olivat sulaneet. Tarkistin sitten kaivoon menevän osan, jonka eilen sulatin. Sinne oli kuin olikin jäänyt vettä ja se oli tietenkin jäässä joten ei siihen mitään putkea asenneta.

No, kyllä se siitä kun saan kaivinkoneen käyntiin. Lohkolämmitintä siinä ei ole ja hehkutus ei toimi joten aloin lämmittämään moottoritilaa puhaltimella - ja akut lataukseen heti aamusta. Mutta lämmittimeni oli liian tehoton. Sen huomasin käytyämme toisenlaisessa tarjoilussa, nimittäin paikallisen hirviseuran tuvalla. Se on mahtava entinen hirsinen koulurakennus. Arvioin että siellä oli jo puolen päivän jälkeen noin sata ihmistä hirvipadan kimpussa.
Väkeä poistui ja uutta tuli tilalle. Mahtavat tarjoilut.

Sitten kotiin, työvaatteet päälle ja sen jälkeen totesin lämmittimen tehottomuuden. Jotain kyllä arvelin kun sen yhden valitsin. Sitä konetta ei nyt sitten käynnistetä. Seuraavan kerran yritän sitten tulevana Keskiviikkona. Jaa, että miksi vasta siten? Kuva alla kertoo syyn.
Sääennuste
Kovin suurilla pakkasilla ei kehtaa käynnistää ja käyttää kaivinkonetta - etenkin kun se on vanha. Huomisesta Keskiviikkoon on sellaiset kelit että saa olla. Jotain voi mennä rikki.

Ja mihin minä sitten sitä konetta tarvitsen?
Kun vesiputki on maassa, stryrox kourussa, sen alle tulee styrox levy, sitten korotus reunoille, noin 10 cm eli putken yläpinnan kanssa tasakorkeuteen, sitten sen päälle uusi routaeriste. Sen päälle tulee sitten rakennusmuovi ja kun se on tehty peitän koko rakennelman soralla - ja siihen tarvitsen kaivinkonetta.
Olisin tarvinnut, ja tarvitsen sitä myös kauhoakseni esiin kaivosta tulevan putken jotta saan sen sulatetuksi. Matkaa noin 1.5 metriä, eli kauhan verran. Saas nähdä miten menee. Kun viimeksi käytin konetta tiltti ei toiminut. Täytyy vielä tarkastaa sulakkeet ja yrittää paikallistaa tiltin magneettireleen. Sen ei pitäisi olla vaikeata kun on asennettu jälestä päin. Eli se on niihin muihin nähden puhtain.
Kun se on sitten tehty laitan vielä yhden vanhan, reikäisen ja paksun suojapeitteen triplaten päälle. 
Eiköhän putki pysy sulana sen jälkeen?

Joku kyselee, ihmettelee miksi en sitä sulaan aikaan kaivanut maahan? Tuli vain sellainen kivi ettei sitä kierretty eikä olisi kaivinkoneella lähtenyt.
Alkujaan minulla piti olla jo jouluksi uusi rakennus pystyssä ja siten rossipohja olisi kuten pitää olla, sopivan lämpöinen eristetylle putkelle. Mutta, niinhän ei sitten käynyt.
Nyt on on päällä taivas eristetyn lattian sijasta.

Nyt oleviin keleihin säätieteilijä sanoi aamulla että talvi tuli, ja kova reilut kuukausi etuajassa.

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Pakkasen raiskauksia ja harmeja

Pakkanen tuli aiemmin mitä kukaan saattoi arvata - en minäkään moiseen varautunut - en alkuunkaan.
Se tuli tavallaan kuten salama kirkaalta taivaalta.
Ei hyvältä näytä
Edellinen Forekan ennusteesta, ei alkuunkaan mitä tähän aikaan vuodesta voi odottaa!
Kylmää on ollut ihan riittämiin jo tähän asti - ja kuinka olla - tyttäreni häiden aikaan myös johon en voinut puuttua esimerkiksi juoksuttamalla vettä, joten putket jäätyivät.
Mikäli kyseessä olisi ollut jokin muu juttu - vaikka Linnan juhlat jonne olisin saanut kutsun en olisi lähtenyt.

Eilen siirsin lämminvesivaraajan "sisälle", tekemääni laitehuoneeseen - se onnistui helpommin mitä kuvittelin. 300 l säiliö.
Tänään asensin vesipumpun ja tarvittavat liitännät - valokuvat puuttuvat.
Ja tietenkin minun piti ajaa Kirkolle, eli Juvalle ostoksille. 22 mm putkeen piti saada ehdottomasti sulku.
Kun vesivaraaja täyttyy ja lämpenee jatkotöille pitää olla sulku. Minulla oli pienempiä mutta se ei käynyt. Miksi siirtää 22 mm viiteentoista?

Eilen otin noin 8 metriä vesiputkea verstaaseen sulamaan, osa siinä olleesta vedestä kun oli jäätynyt. Sitten tuli esiin se että toinen osa, ennen kaivoa on myös jäätynyt, voi rähämä! :o(

Huomenna katkaisen sen osan päästä kohti kaivoa. Putki josta se menee maahan ja kaivoon rakentelen sitten "teltan" ja rakennuslämmitin puhaltamaan lämmintä ilmaa.
Tarvitsen sitten uuden liitäntä palan 32 mm putkeen - ostan sen Perjantaina kun käyn Mikkelissä. Sen jälkeen meillä pitäisi taas vesi toimia.

Elämä ilman vettä? Astianpesukone on täynnä - tiskipöytä myös - ja kaivosta kannetaan vettä sisälle eikä 20 litraa riitä mihinkään. Plus 10 litraa joka aamu "WC pönttöön".

Huomenna mennään saunaan ja suihkuun - naapuriin. Eukolla on Perjantai aamuna silmälääkäri ja itse olen hikoillun jo muutamaan kertaan häiden jälkeen.
Kohta loppuvat vaatteet ellen saa vettä sisälle.

Kun saan veden toimimaan alkaa "massiivinen" eristäminen ja kaivinkoneen käynnistäminen jotta saan "soraa" eristeiden päälle. Sillä pitäisi sitten pärjätä jo yli 30 pakkasen vaikka kestäisi viikon pari, tai enemmän.

Ja sitten on muita juttuja pakkasia varten, jotka tulee tehdä - niistä lisää seuraavassa blogissa.
Kuten miten olen möyrinyt kuin myyrä rossipohjan päällä, alapohjan alla.

maanantai 22. marraskuuta 2010

Pakkasia ja hääjuhlia - pakkasessa

Niin se sitten toteutui - sydämeni todella suuri, oisko suurin toive,
että tyttäreni löytää sen oikean ennen vanhuutta(aan)
Valat vannotaan
Ei se tyttö "vanhana" naimisiin mennyt - alle kolmekymppinen - kun päätti "ukkonsa kanssa" virallistaa koko juttu.
Vuosia meni maalliseen koulutukseen - ei kuitenkaan ylimääräisiä vuosia siihen tulevaan ammattiin - ja valmistui loistavasti laskentatoimen (muistaakseni) ekonomiksi. Täytyy jossain vaiheessa lukea hänen "gradu" uudelleen.

Hollolan keskiaikaisessa kirkossa hänet vihittiin - samalla alttarilla hän pääsi ripille - kuten vanhempi veljensäkin. Ei silloin tiennyt että samalla sametilla antaa vielä tulevaisuudessa aviolupauksen.

On se vain sellainen "juttu" että pisti jopa Ukko Tontun vakavaksi - ja onnelliseksi - hyvä ettei tullut tippa silmään. 
Kun johdatin tyttäreni kainalossa ulkoa sisälle ja sulhaselle - aikaisempi odottelussa tullut vilu katosi kuin taikasanalla.  Oli nimittäin jonkin verran pakkasta ja odotushuone todella kylmä.

Hääseremonia oli tarkkaan mietitty ja sen kapellimestari oli tyttäreni. Kenraaliharjoituksissa vihkivän papin kanssa huomasin että hän tyttäreni oli ottanut koko tilanteen - tulevan seremonian hallintaansa. Ja hyvin se meni.  Alkumarssi Prinsessa Ruususesta, hieno rukous, ja juuri, ne  oikeat raamatun siteeraukset, koko homma oli hänen - ja nykyisen miehensä käsialaa. Pappi ja muut vain menivät hänen tahdon mukaan ja "vikisivät".

Iso musta Limousine odottaa
hääpari tuoreiden ruusunlehtien peittelemänä
joita noin sadan kutsutun käsistä heitettiin
Se "Iso Mies" on siskoni mies ja hovi valokuvaajamme
Kun kirkossa pidetty tilaisuus oli ohi muodostettiin kunnia kuja - noin sata kutsuttua ja hääpari sai päällensä tuoreita ruusunlehtiä.
Kun Limousine lähti me muut seurattiin jatkoille.

Kihla- ja hääsormus - ja modernit keinokynnet kuvioinnilla
Tapanani ei ole tuoda esiin niiden ihmisten kasvoja joista kirjoitan, en tee nytkään poikeusta. OK. kuvamanipulaatiolla ehkä jotain.  Alla kuitenkin poikkeus siihen. Herra kuvassa täyttää keväällä 90, kummankin sodan veteraani, tyttäreni iso-isä äidin puolelta ja sitten minun äitini joka juuri täytti 85.

"Jatkot" olivat todella mahtavat jotka pidettiin vuokratuissa tiloissa - ja kun sinne tuli sata ihmistä se oli aika lailla täysi. Esiintymislavalle mahtui hyvin "elävä orkesteri".
Tyttäreni apujoukot olivat tehneet mahtavan työn tilaisuuteen ja sen jälkeen uusi rupeama kun palauttivat tilan entiselleen. 
Tyttäreni ja hänen apujoukot olivat tehneet mahtavan työn koko tilaisuuden valmisteluissa jotka tiedän kestäneen kuukausia, pienintä yksityiskohtaa myöten.
Kukin sai mm. pienen pinkkisen pussin - kuten säkin jonka sisäälä oli pienet karkit. Hän leikkasi ne ja ompeli, teki "säkin" jonka suu sidottin narulla.  Kuva siitä alla.
Takana oli sitten pieni "aforismi / runo".

Sulhasen, hänen äidin siskon tekemä hääkakku oli aivan loistava niin ulkonäöltä kuin maultaan! Ja kun he ovat tavallaan myös motoristeja - se näkyi myös hääkakussa.
Hääkakussa motoristi "juttu" tulee esiin
Tunnelma oli mahtava enkä muista tanssineeni niin paljoa vuosiin - nykyään kun en enää sitä tee - "kiitos" polvieni. Ja tanssiteetava oli - lukuisia virallisten kuvioiden lisäksi. Minkä teet kun kauniit naiset hakevat parketille!

Tanssiessani - etenkin kun on sitä ilojuomaa veressä tahtoo mopo karata käsistä. Nyt onnettomuusvaara oli vähäinen kun otin mukaan aitonahkapohjaiset kengät.   Tällainen kuusikymppinen kun luulee olevansa parketilla parikymppinen. Se ei tiedä hyvää.... etenkin "Jive" ym menossa...

Voisin kirjoittaa siitä  tilaisuudesta paljonkin - ja lopuksi on sanottava yksi asia - jouduin pitämään puheen!
Kukaan, ei kukaan sanonut mitään sellaista! Vastaus oli että aina morsiaimmen isä pitää puheen. 
Mistä minä sen saatoin "arvata". Kun poikani meni avioon - minulle sanottiin että pidät sitten puheen - ja muista ... ja eukko karsi sitä puhetta.... ja... olisi pitänyt puhua mitä ajattelin kun kuulin hänen vaimon isän puheen - joka on Irlantilainen. Silloin puheeni oli "torso" vaikka olikin ns. "hyvä".

Nyt - kesken hauskanpitoni sulhasen Best Man tuli ja sanoi että pidät sitten sen puheen klo noin silleen.
Minkä puheen - kysyin - ja sitten alkoi asia selkenemään. Jokaiselle osapuolelle juttu oli niin selvä että siitä ei mainittu minulle mitään. Ja itse asiassa hyvä niin.

Minuun ei iskenyt paniikki - aikaa puoli tuntia. Mieleen tuli heti yksi teema ja sitten uusi iPhone 4 tuli esiin ja aloin kirjoittamaan mistä puhun. Vain päälinjat.
Avaus
3 jutua ja niiden aiheet,
sitten lopetus

Ja muutama tupakalla käynti.

Sitten tuli se hetki - ja se oli sitten "virran vietävänä"  - minulla oli vain muutama otsikko aiheisiin ja loput piti täyttää....
OK - en ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, mitä puheisiin tulee ja olen puhunut paljon suuremmalle yleisölle monet kerrat - ja suunnilleen samalle kokoonpanolla myös entisessä Neuvostoliitossa. Mistä sekin nyt mieleen tuli. 
Nyt oli aivan toinen juttu - tyttäreni häät! Voin mokata itseni totaalisesti! :o(

Oli miten oli. Siitä puheesta - kesti ehkä noin 5 minuuttia - tai 7, se oli varmaan paras puhe mitä koskaan olen tehnyt. Kehuja tuli sen jälkeen joka suunnasta. Puhe jäi lyhyemmäksi mitä ajattelin - mutta hyvä niin.
Kunkin eri "aiheeni" kautta yleisö nauroi - mutta sen "viimeisen" jälkeen  - hieman liioitellen - koko rakennus tärisi!
Kun sen huomasin ymmärsin että nyt oli puhe pidetty, minulla ei ollut enää mitään parempaa annettavaksi  - ei edes loppu kevennystä. Sen vain tietää että siinä se oli. Joka ei sitä ymmärrä pilaa hyvänkin jutun.

Ja ihan sikamaisesti sanottuna - vaikka en syö sitä sikaa missään muodossa (en ole kannibaali) - olin "sika tyytyväinen". Suorastaan onnellinen.
Ja niin olivat läheiseni  etenkin morsiain ja hänen äiti ym., kuten myös äitini kun eivät tienneet mitä se "iskä" taas sanoo.

LOPUKSI. On "miljoona" muuta juttua tyttäreni häistä - mutta ne ovat yksityisiä - lukijan tulee tuntea hääpari ymmärtääkseen asiat.

Ja näin lopuksi - isä on onnensa kukkuloilla - ja moni muu - kuten tyttäreni äiti (meillä on ero jo vuosia sitten), kuten tyttäreni "äitipuoli" - vaimoni - unohtamatta tyttäreni veljeä - nyt puhun vain meidän suvusta.

Äitini - nyt 85  on sanoin kuvaamattoman onnellinen että on elänyt näin kauan nähdäkseen poikansa tyttären avioliiton. Vielä kun saisi kokea käsivarsillaan lapsen lapsen lapsen.

Äitini on sinnitellyt - ja varmaan odottaa ennen "hiippakunnan vaihtoa" näkevänsä ja kokevansa vielä  ne ristiäiset! :)
Alla kuva äidistäni ja tyttäreni äidin isästä.
Seniorit, 90 ja 85
iPhone 4 kuva

tiistai 16. marraskuuta 2010

Mahdollisuus työrupeamiin

Sain tänään taas mahdollisuuden pieniin työrupeamiin.
Onneksi eilinen tieto säästä muuttui todella suotuisampaan suuntaan, mutta kuitenkin. Ei tullut paniikkia vesipumpun siirtoon.

Aamulla aloitin kahdeksalta - hämärässä ja sainkin tehdyksi yhtä jos toista ja sitten olikin aika vaihtaa vaatteet ja lähteä Juvalle lekuriin. Josta jo kirjoitin.

Sitten kotiin - päivällinen ja taas pientä puurtamista - nyt kylä vaatteissa kun kannoin yläkerrasta vierashuoneen parisängyn alas. Lattialla nukkuminen alkoi olemaan liian viileätä.
Sitten vaihdettuani vaatteet työni jatkui oven karmien kanssa. Se tulee laitehuoneeseen jonne pääsee verannalta. 2x4:sta sahaus reiluun mittaan ja sitten höyläys - sen jälkeen tarkkaan mittaan katkaisu.

Sitten naapurin Matti tuli avuksi kyproc levyjen siirrossa kärrystä sisälle, sovittu aika oli klo 14. Se oli siinä ja siinä että onnistui kun Matti oli myös käynyt myös "Kirkolla" ja tietenkin Alkossa. Ne kolme kyproc levyä verstaassa jäivät sinne. Sovittiin että hän auttaa minua sinä huomenna, niiden kantamisessa sisälle. Normaalisti eukko voisi toimia apurina - mutta ei nyt.

iPhone 4 kuva oven karmeista jotka tein
Ne pitäisi oikeasti vielä maalata ennen asennusta
Purut lattialla? Puruimurin pussi meni rikki ja höyläykseesä purut jatkoivat - minne menivät :o(
OK, se oli jätesäkki.
Kun levyt olivat sisällä lähdettiin kahville ja sen jälkeen menin verstaalle jatkamaan oven karmien valmistusta ja Matti jäi sisälle eukon kanssa nauttiakseen saamansa Kossu paukkua.

Ulos tullessani - kun puhelin oli mukana - otin kuvan - ei hääppönen mutta kännykkä kameralla ihan OK. Varmaan Nokian N8 tuottaisi paljon, paljon parempi laatuisen kuvan.
iPhone 4 kuva "saunaosastosta"
Valkoinen peite on aluskate, se aukko pitää vielä peittää lujemmalla materiaalilla - eli tässä tapauksessa runkoleijonalla. Myös vastakkaiselta puolella sama juttu. Sitten on katon (pellin) jatkaminen kohti talon katon ylintä kohtaa, ensin runkorakenne ja pelti sen kummallisen harjan oikaisemiseen ja peittämiseen. Se onkin varsin kinkkinen juttu. Leveys on vain noin 80 cm, mutta voisi olla yhtä lailla vaikka mitä. Pahimmassa tapauksessa joudun vuokraamaan siihen hommaan henkilönosturin. Tikkaani ylettyvät juuri ja juuri katon harjalle.

Kuvassa oleva "ruskea" makkara on muovitettu suojapaperi avoimena olevalle runkorakenteelle. 
Mitä ko kohteen sisällä tapahtuu - siitä seuraavassa blogissa - valokuvilla, toki toisella kameralla. iPhone 4 kuvat huonossa, keinovalossa ovat aika onnettomat.
Siellä on muutama todella "kinkkinen" juttu ratkaistavaksi.
Kaikki olisi todella helppoa jos voisin purkaa heti pois verannan ja sisäeteisen.

PS. Kokeilin tänään ensimmäisen kerran iPhone 4 HD videota verstaassani. Koko on HD mutta laatu jostain vuosia sitten olleesta pokkarista - ainakin keino valossa.
Apple on lievästi sanottuna enemmän kuin liioitellut kameransa kykyä valokuvaamiseen. Todella suuri pettymys vaikka en suuria odottanutkaan.

Kun rakennuksen kyseinen osa on valmis - tiettyyn pisteeseen asti, niin sitten talvella kun säätiedot ja olosuhteet ovat OK ryhdyn rakentamaan - eli kokoamaan meidän tulevaa olohuonetta. Leveys noin 8.4 m ja syvyys noin 4.4 m. Pulpetti katto.

Tikkaista vasempaan oleva seinä on väliaikainen kunnes seuraava osa, eli em. valmistuu. Suurin osa seinästä tulee muurattavaksi koska siihen tulee piippu saunalle ja takalle.
Tikkaiden kohdalta lähtee sitten portaat yläkertaan (makuuhuone ja vierastila) ja heti vasemmalle ovi saunaan ja kodinhoitohuoneeseen.

Vasemmalla olevaan seinään tulee sitten vielä ne ikkunat. Niin .... ja paljon, paljon muuta....
Kunpa saisi sen lottopotin jolla voisi rahoittaa koko jutun...



Lääkäri pisti herneet nenääni

Aikaisempi lääkärini terveyskeskuksessa hävisi jonnekin ja tilalle tuli uusi. Niin mahottoman pieni tyttö että arvelin voivani pistää sen povitaskuuni - ainakin isomman takin povitaskuun. Ei sen puoleen - nätti tyttö ja todella nuori.
Kun luki näytöltä juttujani ajattelin tietääkö ja osaako tuo oikeasti yhtään mitään? Kokemusta sillä on hommasta yhtä paljon kun nuorella possulla karsinastaan.

Heti alusta alkaen koin että kemiamme ei kohtaa - ei alkuunkaan. Hän palasi uudelleen ja uudelleen tupakointiini. Session lopussa hän tavallaan sanoi - kun tapaamme 3 kk kuluttua - jos en lopeta tupakointia hän näkee tarpeettomaksi jatkaa hoitoa - eli lääkkeiden kirjoittamista.

Lopetin edellisen lääkkeen käytön ja ilmoitin siitä heille. Se ei kerta kaikkiaan sopinut minulle. Hoitaja joka teki aikaisemmin minulle "puhallus testin" - eli spirometrian ehdotti uutta lääkettä - joka lääkkeenä on todella uusi. Nimeltä Alvesco. Kyseinen lekuri tiesi siitä ja ajatteli että sitä voisi kokeilla. Hänelle se oli aivan uusi tuttavuus kuten Juvan apteekille joilla oli siitä vain yksi pakkaus eikä mitään tietoa.

Odotin saavani nyt sen B-lausunnon mutta hän sanoi ettei sellaista kirjoita. Sanoin että onhan siitä kun aloitin täällä jo yli 6 kk, ja olen syönyt niitä jo vuosia. Joten miksi ei?
Koska MINÄ LOPETIN LÄÄKKEEN SYÖMISEN NOIN 3 KK SITTEN!
Sanoin ostaneeni ne - eikä minulle määrätty uutta jota voin käyttää. Ja nyt tulee uusi lääke (lääkkeet) jonka joudun ostamaan. Ei auttanut - jos syön niitä seuraavat 3 kk sitten hän kirjoittaa sen B-lasunnon.

Silloin minulla alkoi tuntumaan että herneitä työnnetään nenään - ja voimalla. Ja se näkyi taatausti naamastani. Sen jälkeen tuli se aikaisemmin mainitsemani juttu - jos en lopeta tupakointia ja mitä siitä seuraa.
Alvesco on ns. hoitava lääke jonka lisäksi tarvitsen ns. avaavan joka on Bricanyl.

Siinä hässäkässä unohdin täysin kysyä saisinko lääkärin lausunnon ajokorttiani varten (K-auto). On se ikä-rasite.

maanantai 15. marraskuuta 2010

10 pisteen tunarointia

Ja taas kerran - ei valokuvia :o(

Aamu alkoi ajamalla heti yhdeksäksi Mikkeliin, puku pesulaan ja sitten piti löytää jostain parturi. Se on helpommin sanottu kuin tehty - missään kolmesta paikasta josta kysyin ajat vasta seuraavalle viikolle tai ko viikon lopulle. Sama tilanne aikaisemmin Juvalla.
Ajattelin että siinä on ammattiryhmä jolla on aina töitä.
Löysin sitten yhden jossa oli heti aika jos "harjoittelija" saa leikata. Sanoin että käy jos sen jälkeen kehtaan mennä häihin. Hyvin se opiskelija työnsä kuitenkin teki. Ja vaikka sain siitä 20% alennuksen se maksoi € 17.

Sitten Prismaan jossa vaihdoin takuuajassa hienon Tefal kahvikeittimen - elektronisen vaika millä jutulla. Se kun lakkasi toimimasta. Vaihdoin sen sitten sellaiseen jossa ei pitäisi olla elekroniikkaa ja mukaan tuli sitten Phillipsin keitin.

Sitten K-Rautaan ostoksille - ja siellä menee aina aikaa - etenkin pihalla ennen kuin löytää varastomiehen, ja hermot :o(
Nyt joudun ajamaan Juvalle putkifirmaan - heillä ei ollut sisäholkkeja 22 mm PEX putkeen !!!
En ryhtynyt hakemaan sen jälkeen Mikkelistä toista firmaa josta ne saisin. Halusin kotiin.

Sitten pihalla pressu kärryyn - kipsilevyt kyytiin ja pakettiin kun lopulta kovan etsinnän ja monen tupakan jälkeen löysin varstomiehen  ja päälle sitten vielä 8 kpl vajaasärmäistä 3.6 metrin 2x4. Siitä pätkitään, vajaa särmäisestä tarvitsemani runkopalkit ja pätkät sitten takkaan ja tuvan hellaan. Niistä ei ole sitten mihinkään  muuhun käyttöön kuin uuniin. Kalista poltettavaa.

Kotona sitten päivällistä yli 3 tunnin reissun jälkeen ja purkuhommiin. Verannan seinää nurin siten ettei se romahda. Toisella puolella oli meidän entinen TV-olohuone - joten se oli hieman paksumpi - ja eristetty sahanpuruilla.

Kun sen huomasin hain lehti-imurin - sellainen joka puhaltaa ja imee ja on ihan mahottoman kovaääninen vempain.
Kun tyhjensin ensimmäisen pussin - pidin paussin ja jatkoin ja aloin ihmettelemään kun pussi on ja pysyy kevyenä.
Aina se pölisi ja silmälasit olivat huurussa kun hengitin suojaimen läpi - mutta nyt pölysi entistä voimakkaammin.
Aloin sitten peruuttamaan ja imuroimaan portaita - ihmettelin miten paljon oli "mennyt ohi" - purua oli ihan mahottomasti.

Otin sitten uuden tauon - saadakseni huuruiset silmälasini puhtaaksi kun huomasin että olin unohtanut vetää keräävän pussin vetoketjun, eli pohjan kiinni!
Kaikki mitä imuroin ei jäänyt pussiin vaan jatkoi matkaa maahan!

Se oli todella 10 pisteen tunarointia - ja papukaija merkit päälle!

Sain sen osan kuitenkin puretuksi - huomenna homma jatkuu. Ko. kohtaan tulee ovi ja runkoleijona. Sisäpuolelta sitten eristeet, 250 mm pitäisi riittää. Kyseessä on nk. tekninen tila jonne siirrän vesipumpun ja vesivaraajan. Jossain vaiheessa vielä yksi pienempi lisää joka aluksi saa hoitaa lattialämmityksen.
Sisälle pitää saada vielä kipsilevyt - naapurin Matti tulee avuksi. Normaalisti eukko olisi oivallinen apu - mutta ei nyt hänen silmien takia.

Lopetin hommat sitten noin 15.30 ja olin kerta kaikkiaan loppu - tai ei nyt ihan mutta melkein. Se käsin purkaminen on loppujen lopuksi melko lailla työlästä - etenkin kun rakentaja on ollut intohimoinen naulojen käyttäjä - ja sitten viimeisen päälle likaista hommaa.
Töiden jälkeen sitten isälle, vaatteet sivuun ja kalja ja sitten suihkuun - olin aika pölyisessä kunnossa nimittäin.

Että näin tällä kertaa... ja syödään eukon leipomaa pullaa :o)

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Taas se päivä meni ja kakkua tuli

Alkaa tekemään kiirettä aikatauluun, talvi tekee tuloaan. En ehtinyt edes ottamaan valokuvia, en eilen enkä tänään, enkä huomannut muistuttaa eukkoa moisesta mahdollisuudesta.

Eilen sain mm. kevytpeitteellä peitetyn päädyn koolatuksi valmiiksi ja levytetyksi runko leijonalla. Nyt saa sataa ja tuulla. Toki, ihan ylhäällä oleva "kolmio" ja eräs kinkkinen kohta on edelleen tekemättä. Vettä ei kuitenkaan tule sisään väliaikaisratkaisun avulla. Sitten oli lattiahommia.

Tänään sain loputkin lattian eristyksestä ja levytyksestä tehdyksi ja aloin tekemän nk. teknistä tilaa, eli koppia vesivaraajalle ja vesipumpulle.
Pakkasta luvataan
Sääennuste lupailee sellaisia pakkasia että nyt on kiire saada vesipumppu, vaikka onkin suojattu ja eristetty "sisätiloihin", kuten vesivaraajakin. Ensin vesipumppu viimeistään tiistaina.

Huomenna joudun käymään "rautakaupassa" - tuli pula tavaroista - lähinnä 2x4. Sitä toki on mutta en kehtaa pätkiä yli viiden metrin laatutavaraa lyhyemmäksi.

PS. Ja eukon silmä alkaa olemaan kohta "normaali", eli lääkehoito tuntuu auttavan. Toista se on sen vyöruusun ("vesirokko") jättämät arvet otsassa.

Niin, meinas unohtua. Eukko leipoi oikein komian ja maukkaan isänpäivä kakun :o)

perjantai 12. marraskuuta 2010

Plörinäksi meni tämä päivä

Plörinäksi - mistä lie Ukko sen sanan löytänyt - varmaan jotain Suomen-Ruotsalaista ...

Eilinen valmistautuminen tyttäreni tuleviin häihin Hollolan antiikkisessa kirkossa meni ihan mukavasti. Matka sinne ja takaisin olivat sitten aivan muuta - ei vain talvinopeusrajoitusten takia.
Menomatka meni ihan yes vaikka alkoi satamaan. Sitten ennen Heinolaa edessä oli kolme rekkaa ja viimeinen lähti ohittamaan edellä olevia. Ei se ohi päässyt kun vastaan tuli pitkä ylämäki - mutta yritti ja yritti kilometri kaupalla. Lopulta tuli Heinolan ABC risteys ja ajoin sinne HEILA kauppaan ostaakseni suolalihaa. Sen parempaa ei muualta saa.

Takaisin ajaessani sain ohitella vesi, räntäsateessa useamman auton oikealta, eli hitaamman kaistan puolelta. Ne kun vain köröttelivät jopa alle satasta sisäkaistalla! Miksi ne sitä tekevät?
Muutaman kerran ajoni oli kuten aikoinaan suksilla mutkamäessä. Hitaalla kaistalla kun tuli auto eteen ja sen perään ei kannattanut ajaa, sitten ohituskaistalle törmäämättä ohitettavaan.

Lopulta tultuani Lusin suoralle, viimeisessä mutkassa ohitin auton jolloin nopeuteni oli noin 110-115. Sen auton kuski alkoi räpsyttelemään pitkiä minulle! Se ajoi reilusti alle satasta.

Myöhemmin eteen tui autoja ohituskaistalla jotka eivät oikein uskaltaneet tehdä ohitusta, etenkin rekan ohitusta - mutta ohittaa piti. Pari kertaa päästyään ohi, hyvin hitaasti, ja kaistan loppuessa eivät älynneet siirtyä poista kaistalta. Siinä oli sitten minun vuoro näyttää valoja!

Joka kerta kun olen ajanut etelästä pohjoiseen, etenkin illalla tien päällä on mitä ihmeellisimpiä kuskeja. Viho viimeisimmät ovat hidastelijat jotka joutuessaan ohitetuksi alkavat ajamaan kilpaa!

Sopii yrittää sillä vanha 460 SE Volvoni kaksilitrainen kone on hieman "terästetty". ;o)

Kotona olin 22 jälkeen ja ennen puolta yötä nukkumaan. Herätys aamulla puoli seitsemän - ja yhdeksäksi sitten sairaalaan. Eukon kannalta kaikki näyttää etenevän hyvin - mutta ei se vielä ohi ole. Viikon päästä taas uusi lääkärissä käynti.
Tunteja sielläkin taas vierähti ja iltapäivällä en saanut aikaan muuta kuin puita sisään. Olo on ollut täysin "voimaton".

Osana siihen oli kun tietokoneeni ei enää käynnistynyt ohjelmistopäivityksen jälkeen. Oli vain asennettava käyttöjärjestelmä uudelleen - ja se tiesi mahdotonta rumbaa kaikkien eri ohjelmien ja kilkkeiden palautuksessa varmuuskopiolta.

Yllätyin perin pohjin kun kone käynnistyi uudelleen - uuden ohjelma-asennuksen jälkeen. Jokainen tiedosto mikä minulla oli tuli esiin - näyttö oli kuten aamulla ennen päivitystä!
Sellaista ei ole koskaan ennen tapahtunut - vuodesta -92 lähtien. Ai että olin helpottunut!!!

Mutta huomenna jatketaan remonttia - viiteen asti ja kuudelta lähdetään Hirvipeijaisiin :o)

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Lattiaeristeet ja lunta

Päivän ohjelma alkoi tarkastamalla eukon silmät. Eilen näytti todella pahalta kun turvotus alkoi leviämään myös toiseen silmään. Jos sekin olisi muurautunut umpeen en olisi voinut lähteä reissuun tyttäreni häiden kenraaliharjoituksiin.
Onneksi lääkitys puree eikä leviäminen ole kovinkaan paha ja toisen silmän turvotus on poistumassa.

Sitten alkoi tulevan saunaosaston lattian eristäminen.
Korkealta näyttää ja leveyttä reilut 5 metriä. Ikkunat puuttuvat
Katolla vihdoin ja viimein se pelti

Aamu alkoi lumisena, ei sentään niin pahana mitä lupailtiin. Sitä tuli vain noin 5 cm
Uretaanilevyt paikalla
Alle tuli tuulensuojalevy, sen päälle 125 mm villa ja sitten 2 kertaa 70 mm uretaanilevy. Se meni just nappiin, kuten olin asian räknäillyt. Sen päälle sitten höyrysulku, joka oli todella ala-arvoinen laadultaan, kuten kaikki mitä nykyään myydään.
Vaurioitunut muovi - ei hyvä
Kun laitoin lattialevyä paikalle, se meni ensin väärin päin jotain otin sen pois ja käänsin. Ikäväkseni huomasin höyrysulon vaurioituneen - kahdessa kohden. Joten vain verstaaseen hakemaan teippiä.
K-Raudan tuotteet ovat todella luvattoman ala-arvoisia ja samalla kallita.
Seuraava vaihe eristykseen
Siinä se mökki lepää sokkelin päällä ja alapohjan lankut ovat 260 milliä. Valmis huonekorkeus on sitten tuollaiset 260 cm. 
Alle pitää vielä lapioida sepeliä - en sitä saanut kun piti ja sitten, ennen sitä routaeristeet. Onneksi alla on tilaa työskennellä.
Toinen kierros alkamassa
Tuulensuojalevyt paikalla. Sitten villa ja uretaanilevyt. Oli siinä keikkumista 45 mm parrujen päällä. Itse asiassa putosinkin kerran parrujen väliin. Onneksi pudotus ei siinä kohdin ollut kovin syvä ja pakaran pehmusteet vaimensivat pudotusta - se kyllä sattui ja tuntuu edelleenkin ahterissa.

Rakennuksen päädyssä on vielä pressu jonka korvaan kiinteällä seinällä heti kun pääsen sitä tekemään. Se on väliaikainen koska osa siitä tulee muuratuksi. Siihen tulee saunan puulämmitteinen kiuas ja toiselle puolelle sitten joskus takka.
Nyt siihen pitää saada kunnon sään kestävä seinä.

Aamulla saan varmaan 2x4:set sahatuksi mittaan - sitten Juvalle lääkäriin (astma hoito/tarkistus), sitten kotiin ja jatkan hommia. Ennen neljää sitten reissuun Lahteen jossa pitää olla klo kuusi. Sitten kotiin ja perjantai aamuna eukko Mikkeliin silmälääkäriin kello yhdeksäksi. 
Sen jälkeen pääsen varmaan taas jatkamaan hommiani.