Matoja jauhoissa

Luonto tekee parastaan, kuten viereinen kuva opastaa.

Otsikon mukainen tilanne syntyi noin 23-24 vuotta sitten.

Leivoin sämpylöitä. Taikinan kohottua ryhdyin leipomaan sämpylöitä - ja sitä tehdessä sain yllättävän kokemuksen - taikinassani oli matoja - ja rutosti!

Voi xxx ja yyy ja vaikka mitä jauhot ajattelin - ja kun olen utelias ryhdyin tutkimaan niitä tarkemmin - olivat varsin kookkaita "madoiksi".

Nehän näyttävät ihan .... ja niitä ne olivat, fenkoolia. So, no matoja.

Tein juuri kastiketta - maksasta ja imettelin mitä hemmettiä minulle nyt tapahtui - laitettuani jauhot - kärvennettyäni niitä ja lisättyäni nestettä, minulle tuli "ryynejä". Ei sitä pitänyt tapahtua!

Olin käyttänyt valmiiksi kuivattuja sipuleita - tuoreet olivat loppu enkä viitsinyt kävellä puutarhaan hakemaan uutta.

Ne "ryynit" olivat noita sipuleita.

"Ryynejä ja matoja" tulee esiin aina mitä kummallisemmassa tilanteessa, kuten kun tein luukkuja "Kurren Saluunaan", eli kesäkeittiöömme.

Ikkuna-aukot eivät olleet mitoiltaan alkuunkaan mitä mielestäni tein aikoinaan. Lisäksi - käyttämäni laudat eivät myöskään olleet kuivuneet alkuunkaan siihen mittaan mihin oletin niiden kutistuneen.

Tämän totesin kun tein "maalaamattomat" luukut. Kuvassa olevat 2 muuta ikkunaluukkua ovat OK.

Ne jotka ihmettelevät "etuosan" vaaleata "ala osaa" kerron että se on kapeata mänty tukkia sahattuna kahtia moottorisahalla.

Mietin asiaa jonkin verran, jospa teen vanne sahalla "kuvioita" - mutta päädyin hyvin nopeasti siihen, jonka vaimo hyväksyi, että ei mitään "taidetta". Ainoa taide on raaka, puun sahauksesta tuleva jälki ja niiden yhdistäminen.

Ainoa ero on kahden eri maalisävyn käyttö - eikä yhtään valkoista.

PS: edelliseen kuvaan: Alla oleva "pressutettu paketti" on "verkko veneeni", pituus 510 cm. Se odottaa vielä pohjan käsittelyä ja maalausta. Aikaa on sillä lasken sen vesille syyskuun alussa.

Mutta - parempi tehdä se remppa ennen sitä - ettei tarvii tehdä kun pitää lähteä kuhan ja ahventen pyyntiin.

Puutarha kukoistaa - etenkin Kurpitsan osalta joka valtaa alaa kiihtyvällä tahdilla.

Nyt joudutaan "leikkaamaan" kasvua kun lonkerot ulottuvat jo noin 4 metrin päähän juuresta. Tätä rataa jäädään ilman itse hedelmää kun runko vie kaiken ravinnon.

Olin tänään Mikkelissä - naapurin Matin kanssa. Hän olisi normaalisti lähtenyt "Kirkolle" - eli Juvalle - mutta nyt oli erikois tilaus ja rahan menoa - miltei 140 euroa - jota hän oli odottanut ja viimeiset 2 viikkoa innolla.

Kyseessä oli uudet osat hänen moottorisahaan - yksi keskeinen osat koko sahan toiminnan kannalta - jossa on teräjarru ja joka kiinnittää laipan koneeseen, sekä uuden laipan ja sille varariimut - eli ketjun.

Matilla on tosi kova saha - ammattilaisten peli ja hän on onnistunut sahaamaan puita ketjujarru päällä. Se on sitten muokannut muovi osat uuteen muotoon.

Matti on kohta kuusi kymppinen eikä osaa kiristää sahansa löystynyttä ketjua. Eli hänellä on tietyn tyyppinen puute - mutta sen korvaa uskomaton muisti urheilutuloksissa ja urheilijoissa - kuten puhelin numeroissa.

Kun asensin uudet osat hänen moottorisahaan ja vielä sen päälle uuden sisäkumin polkupyörään hän oli silmin nähden suorastaan "paratiisissa" onnesta.

Miksi nyt kirjoittelen tätä?

Syy on se että olen YKSIN!

Naapuri tuli ja koukkasi taas vaimoni mukaa - marjaan. Vattuja poimimaan - ja hän ei voisi, eikä kykenisi edes ajattelemaan kieltäytymistä.

"Rane" tuntee paikat - minä olen huono metsässä pidempään, etenkin marjastamaan - kiitos polvilleni. OK, vattujen poiminta on todella ihan OK juttu. Mutta minulla on aina jotain muuta tehtäväksi.

Eilen eukko tuli vattujen poiminnasta noin 21.00 jälkeen, oltuaan siellä muutaman tunnin. Tuotto noin 10 litraa joiden putsaukseen osallistuin. Se oli tehty noin 22.30.

Katotaan nyt mitä tuo tullessaan ja kauanko siihen sitten menee kun ne on putsattu.

Sitten lopuksi - vain pintoja viistäen tekemisissä on tuo aidan teko. Siitä lisää tuonnempana - mutta kuva kertoo millainen siitä tulee.

+