maanantai 29. kesäkuuta 2009

Buranaa ja nesteytystä

Buranaa ja nesteytystä, eli buranaa kipuun ja mehua hikoilun tuomaan janoon



Kuva (klikkaamalla saat suurennuksen): Jatkoa edellisen blogin kirjoitukseen.


Kasvu puutarhassa ei ole ollut ihan toivottavaa - aluksi koko kesäkuu oli todella viileä ja kostea joka muuttui vasta Juhannuksen jälkeen - jolloin tuli todella ikävän kuumaa. Sääasema näytti jo yli 32 astetta - se oli liikaa.


Aikaisempi perunan istutus - joka oli harson alla on alkanut kehittämään kukkia. Nyt kun ne vielä alkaisivat kukkimaan ja sitten syömään uusia putikoita. Mansikoita saadaan muutama päivässä - kehittyvät vain niin epätasaisesti.

Tomaatit kukkivat ihan mukavasti ja kohta odotellaan kurkkujen kukintaa.



Kuva: Romulus menossa lavalle. Nousukulma melko jyrkkä.


Eri kaivuu työt valmistuivat tavalla joka ei enää edellyttänyt "Romuluksen" pitoa, jotan laitoin sen myyntiin ja se meni sitten Lappeenrantaa.

Eukon piti ottaa kuvia - muutaman sai - parhaat jäivät kuvaamatta. Oli niin kauhuissaan että polvet petti ja pissat meinas tulla housuihin.

Ei siinä mitään sen kummempaa - vaikka oli rajun tuntuista. Auto jolla kone haettiin oli tehty metsäkoneille. Kookas Skania.

Nousu taka telin päälle oli melko korkea ja jyrkkä, jossa sitten tyrin kaksi kertaa. Sivullinen olisi olettanut että kaadan koko vehkeen.

Ensimmäinen ajo epäonnistui kun jalka lipsahti lukolta ja ajolinja meni pieleen. Sanomatta oli selvää että siinä kulmassa jarruista ei ollut apua - joten tuliin vauhdilla takaisin alas.

Toisella yrityksellä oli jo mielestäni takapyörilläni telin välissä - vaan en ollut ja kun jarruista ei ollut apua, päätin antaa painovoimalle vapaat kädet. Olisin voinut käyttää kytkintä ja vedättää, mutta taasen, tasauspyörän lukko oli irronnut.

Kolmannella kerralle se sitten onnistui. Kullakin kerralla saadakseni takapyörät irti maasta minun piti nostaa ne ilmaan ja asentaa tukit niiden alle saadakseni korkeutta siten etteivät taka-tassut olisi jumittaneet koneen etenemistä. Kiitos jyrkän nousukulman.

Niin, etukauhassa oli iso ojakauha ja kynsikauha. En halunnut pudottaa niitä kyydistä. Se edellytti sitä että jouduin pitämään etukuormaajan kauhaa liian korkealla.


Juhannus tuli ja meni - parempi kuin edellinen - ainakin mitä valokuviin tulee.
Sitten tuli muutama päivä pakollista lepoa. Jotenkin onnistuin vientämään ja kientämään vasemman olkapääni siihen tilaan että jokainen liike eri asentoihin tuotti kipua tavalla joka varmaan tulee kun olkapäähän työnnetään tylsä puukko ja viännetään vaikka mihin asentoon. Nyt se alkaa tulemaan kuntoon.


Tänään sain pienen muutoksen - parempaan suuntaan moottorisahalleni. Se ei suostunut sahamaan suoraan - eikä se sahannut vinottain yhteen suuntaan vaan kahteen suuntaan. Ihan mieletön juttu.


Ostin tänään sahaan uuden laipan. Olisin ottanut lyhyemmän mitä nyt on - 14 tuumainen - vaan sellaista ei ollut. Onneksi uusi laippa oli mitä pitää olla - vaan ensi ostoksen - tehdasasennuksen satsissa ei sellaista ollut.


Kuva: Kesäkeittiön runko alkaa hahmottumaan


Aikaisemmin ostamani betonimylly alkoi myös temppuilemaan tavalla - joka ehkä korjaantuu kun maahantuoja lähettää uuden moottoriyksikön ja muut vempaimet. Kiilahihna ei vain pysy siinä missä sen kuuluu olla.


Niin, ja moni muukin ostamani laite ym ei todellakaan ole mitä sen kuuluisi olla. Saas nähdä miten käy ostamalleni runkonaulaimelle.



Veneen remonttiin ei aikaa ole vielä liiennyt. Eikä vielä tule. Ensin tulee tehdä tuo kesäkeittiöä - "Kurren Saluuna" valmiiksi että päästään grillaamaan. Toinen on sitten tekemäni pergola. Olin kaivanut uuden alueen - oikeastaan laajentanut entistä. Se on muutoin valmis - mitä nyt "lattia" ja "seinät" puuttuvat ym.

Se saa odottaa kunnes "laavuni" valmistuu jotta päästään grillaamaan tapahtui mitä tapahtui sään kanssa - kesävieraita kun on tulollaan.



keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Täysi päivä töitä ilman lepoa

Kuten on: Klikkaa kuvaa ja saat sen ruudun täydeltä eteesi.

Niin se vain on että "eläkeläiset" tekevät täyden työ päivän - lepäämättä sen kummemmin

Sen kummempaa syytä työhön ei ole kuin halu saada jotain valmiiksi, jostain syystä tietyn ajan sisällä ja tiettyyn aikaan mennessä.
Todettiin juuri että olemme tehneet viime aikoina, viikkoja, keskimäärin 5-7 tuntia päivässä - välillä hyvinkin raskasta työtä.
Välillä tuntuu että mitään ei valmistu ja sitten yks´kaks´valmista on - ja paljon.

Olin tuonut jostain tontilta suuremman kiven jonka päällä voi istua mukavasti - tulevan Pergolan kulmaan - ja kun naapurin Matti istui sen päälle - siitä tuli Matin kivi.

Viereisessä kuvassa, oikella on tekemäni "Junttan" - tukin pätkä ja kahva naulattuna. Sillä olen juntannut hiekkaa jota olen levitellyt kuorma kaupalla (kottikärry) eri paikkoihin. Kaikkialle ei Romuluksen ulottuvuus ole riittänyt.

Tänään eukko istutti pienempiä kiviä sen ympärille - siis tuomani kiven ympärille, ja myös muuta mukavaa maisemointia. Pieni moska (iso vasara) oli apuna.
Siitä hän jatkoi muualle, tehden samaa kivetystöitä. Kierteli tonttia ja haki sopivia murikoita - jopa kookkaampia, 5-7 kg kokoisia ja asenteli niitä paikalleen. Nousi ylös, astui taaksepäin, katseli ja kumartui eteen, tarkasteli kulmia ja asetteli niitä uudelleen, ja uudelleen. Pieni, jopa suurempi vesisade ei menoa haitannut.
Illalla hän ihmetteli kipua pepun seutuvilla ja nivuksissa. Kerroin että kyseessä ei ole mikään sukupuoli tauti vaan pelkästään uinumassa olleiden lihasten ja jänteiden heräämistä eloon. Hän on jo todennut laihtuneensa jonkin verran - ihmettelen vain mistä.

Itse olen laihtunut keväästä noin 4 kg, eli painan nyt vain reilut 110. Minä ja painoni eivät ole suhteessa siihen mitä yleisesti ajatellaan. Kehumatta kroppani koostuu melkoisista luista ja lihasmassasta - kiitos nuoruuden voimailulle ym. Toki, kun painoin muutama vuosi siten yli 130, myönnän olleeni hieman yli tukeva.
Mutta nyt koen itseni varsin hoikaksi vaikka sitä vatsaa on - mutta se on vuorostaan synnynnäistä.

Ja vettä on satanut ihan riittävästi - päivittäin siten että se ei enää haittaa tekemistä. Ei sitä voi sisällä istua, tai kuistilla. Sade ei menoa enää haittaa - paitsi;
ulkona olevien vihannesten ym kasvu on hidastunut - jopa kasvihuoneessa. Ja se ei ole kivaa. Taitaa juhannusperunatkin jäädä vain haaveeksi.

Sade on saanut - jota on jatkunut toista viikkoa, maan varsin märäksi ja siten pehmeäksi.

Olen joutunut ajamaan Romuluksella talon edestä lukuisia kertoja ja jäljet ovat sen mukaiset.
Päivän lopuksi haravoin Romuluksen takapyörien jäljet tasaiseksi, kylvin heinää ja peitin sen sitten ohuella mullalla. Eli, en nyt suunnittele ajavani siitä aikoihin, jos koskaan. Laitoin koneen myyntiin. Työt on tehty. Jatko hommat vaativat leveätelaisen ympäri pyörivän tekeleen.

Romuluksella ajoin muutaman tunnin. Siirtelin kiviä, putsasin maata, ajoin hiekkaa jne.
Yksi kivi oli varsin kookas - korkeus noin 1.5 m. Arvioin sen olleen noin 1.5 tonnia. Nostin sen erään toisen kiven viereen. Sen paikkaa ollaan eukon kanssa keskusteltu ja nyt se on siinä missä se on - ainakin muutaman päivän. Jos sen siirrän, siirtyy myös toinen, sen vieressä oleva, saman kokoinen kivi uuteen paikkaan. Ne ovat kuin paasit, kuten viereinen oleva kuva tuo esiin.
Uusi paikka olisi siten että ne olisivat ikään kuin portti tontille tulevan tien päädyssä.
Kivien väli olisi hieman leveämpi. Kullekin sivulle tulee sitten "särä-aita" joka vuosien varrella jää jonnin sortin kasvi(e)n peittoon.

Vieressä oleva kuva on tulevan kesäkeittiön pohja-varaus. Runko rakenne ja miltei kaikki muu rakentuu mäntytukeista - joita minulla on vaikka muille jakaa. Niiden koko ei ole hääppönen - tyvestä vain 15-25 cm - ja pituutta max 6 m. Mutta kelpaa hyvin "laavuksi" - tulevaksi kesäkeittiöksi.
Malliksi tulee tuo "laavu" ja katolle sitten nurmetus, eli se tulee kasvamaan heinää ja kesäkukkia.

Viereisen kuvan muut jutut
Edellä mainitun "laavun" lisäksi takaa näky veneeni. Sen remontti on edelleen tekemättä - mitä nyt sen ajohytin katon jatko rempan tein, ne kaarituet. Nyt se odottaa pintamateriaalia. En vain vielä tiedä teenkö sen vanerista tai rimoista.

Että sellaista tälle päivälle.

Ei sen kummempaa - kuin että pienet sadekuurot eivät meitä enää aja sisälle, vaikka ovatkin välillä melko voimakkaista. Ne ovat ikään kuin osa päivää - sellainen luonnollinen osa sitä suurta kokonaisuutta.

Viereinen kuva: Otettu noin vuosi sitten. Maisemat ovat hieman muuttuneet siitä. Takana on vain tiheä metsä, jonne oli jopa vaikeata päästä. Nyt siellä on kasvihuone ja kaikki muu.

PS. Ja uusi "Sääasemani" tuntuu elävän aivan omaa elämäänsä - ollen ihan ulkona, kuten lumi-ukko talvella, siitä mitä todellisuudessa tapahtuu - ainakin tuulen osalta - ja "ennustuksissa" se ei tiedä oikeastaan mitään.
Ostin sen kun olin Stadissa Verkkokaupasta, se oli niin halpa. Kaikkea on teknisesti ja hinta euron alle 50.
Sanoin jo eukolle että ei tämä ole kuten ne 250-350 € asemat - jollaisen vielä hankin.

maanantai 15. kesäkuuta 2009

Taas yksi siunattu päivä

Klikkaamalla kuvaa saat suuremman.

Taas yksi siunattu päivä - ainakin herättiin aamulla hengissä - vaikka kipeänä - vaan ei krapulassa tai muuten sairaana.

Mitä sitä sanoisi? Vaikka mitä, etenkin kun joka paikka on kipeytynyt entisestä ja lisää latasin tänään.

Pistin jo eilen aluksi etupihan, ja aamulla se oli kuin kaatopaikka, ja kasoja eri jutuissa. Multaa käytettäväksi, laattoja ja kiviä poistettavaksi jne.
Homma oli suurempi miltä se näyttää - etenkin kun poistettavan maan kauhominen ei onnistunut joten jouduin LAPIOIMAAN sen kauhaan, eikä kyseessä ollut yksi eikä kaksi kauhallista.

Sen lisäksi oli lukematon määrä betonilaattoja joita poistin.
Kun seassa on pinta maata, heinää ja sen sellaista se oli pahempi kuin spagetti. Lapio ei vain mennyt läpi.
Lopulta tuli valmiit muodot - toki jatko odotuttaa jotta levittämäni sora tasottuu, eli kovettuu.

"Tie", eli polku joka näkyy olen ristinnyt nimellä "Elämän tie".
Se kaareutuu joka suuntaan kuten korkki ruuvi, olematta yhtä suora ja sen varrella on vaikka mitä - ja houkutuksia ja päättyy yllättäen - ei mihinkään josta on vaihtoehtoja minne tahansa.


Viereisen kuvan oikean puoleiseen osaan tulee nk. "pergola" - vai mikä se nyt on. Keinutuoli, pöytä ja tuolit ja päälle katos jonka joskus villiviini ja muut köynnökset peittävät. "Lattian" teen painekyllästetystä lankusta - parempi kuin betoni tai kivi laatat. Nyt oleva poikkeaa ylemmästä kuvasta.
Kuvan oikealla sivulla olevan kiven toin noin 100 m päästä. Se on kuin tuoli.

Kun teen kunnon inventaarion tontilla olevista kivistä - siis liuskekivistä, niin katsotaan mitä niillä sitten peitetään. Ainakin kesäkeittiön, vai onko se sitten grilli katoksen lattian.
Alemmassa kuvassa on pajun kanto jonka poistin. Yllätyin sen juurien pituudesta! Niitä oli metri kaupalla.

Rakenteesta tulee "laavu" tyyppinen. Sen taakse, veneen keulan jälkeen tulee toinen, "laavu" tyyppinen - jonka pohja on jo valmis. Se on kesäkeittiö.
Grilliä ja savustusta sekä kunnon "Pizza" uuni. Nami nami kunhan sen saan valmiiksi.
Runko ja oikeastaan kaikki muu rakentuu mänty tukeista.

Niistä sitten kun sinne asti pääsen. Kivet tulee omalta tontilta - liuskekiveä - mutta tuli, eli kuuma puoli "venäläisetä" tulitiilestä. Suomessa sellaista ei enää valmisteta - eikä osata valmistaa.

PS. Kuten se on - kun päivät ouhuaa niin illalla ollaan ihan naatti - etenkin muutaman oluen ja ruuan jälkeen. Silloin ei toimi mikään - eikä oikeastaan ole mitään joka inspiroi.
Siten nämä kirjoitukseni jäävät melko lailla torsoiksi.

Se oikeastaan harmittaa niin että jää kirjoittamatta.

Niin, ja jos jota kuta kiinnostaa "Romulus" - niin se on nyt pantu myyntiin.
Lisätietoja osoitteessa http://www.nettikone.com/ Kone-Id: 750806

keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Rokuli päivä

Niin se sitten on, kuten odottaa saattaa.

Eilen urakoitiin eukon kanssa kaikki loput sahatavarat pinoihin, kesken ei jätetty - vaikka lopulta alkoivat voimat ja into hiipumaan. Suuremmat lankut, kuten n. 6x30 cm tuntuivat todellisuutta kookkaimmilta.
Kaiken jälkeen oli helppo hymyillä kun työ oli tehty.
En kyllä heti moiseen savottaan heti lähde.

Käytyäni suihkussa poikkesin "kirkolla" kaupassa. Kun astuin autosta vajaan 1/2 tunnin ajon jälkeen eivät jalat tahtoneet seurata mukana eikä kroppa suoristua.
Nyt olisi helpompaa sanoa mikä paikka kropassa ei kolota kuin toisin päin.

Nyt olisi vuorossa kevyttä kenttä hommaa, kuten ruohon leikkausta, mutta kasvakoon vielä yhden päivän. Päätin pitää tämän päivän rokulia, antaen joidenkin kehon paikkojen palautua.

Sitten olisi vuorossa veneen kuntoon saattaminen.
Olisi aika saada vesille. Niin ja myyntiin.
Tontilla on ihan riittävästi harrastusta ettei veneilylle riitä aikaa, vaikka yrittäisi.

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Kissa tuli taloon

Olin hyväksynyt sen että syksyllä hankittaisiin uusi koira, mutta ei kisaa. Kissa sitten tuli ja valmiiksi kokenut, noin 16 vuotias.

Tytär soitti että olisi sellainen tilanne, ja saattaa olla saattohoidon tarpeessa, joten ei sitä voinut tyttärelle sanoa ei - etenkin kun eukko ilahtui siitä kerta kaikkiaan. Joten meillä on nyt sitten Olavi.

Hän, tuo vanha herra on sitten asettunut taloksi - ikään kuin olisi iät ajat asunut meillä. Ja omat paikat paikat on katsottu ja rutiinit on myös vakiintuneet.
Valitettavasti jotkut niistä eivät ole alkuunkaan minun mieleen - etenkin kun se tulee kuudelta, viimeistään seitsemältä herättelemään.
Puskee ja puskee ja kehrää eikä periksi anna vaikka vedän peittoa päälle piiloutuen sen alle.

Hän on jo kunnostautunut hiirien ja myyrien metsästäjänä.
Vanha kun on niin kuolleetkin ovat kelvanneet saaliiksi.
Piharakennuksen päädyssä on nk. Korsu, pressulla peitetty tila. Sen sisällä oli kookkaampi myyrä jäänyt ison rotan loukun giljotiini iskun uhriksi. Koska minulla ei ollut hanskoja ajattelin vapauttaa sen ja asentaa loukun uudelle uhrille. Ja sitten unohdin sen.
Olavi löysi sen, nappasi otuksen hampaiden väliin ja kiikutti sen sisälle - ja mukana oli tuo kookas loukku! Voi kunpa siitä olisi saanut valokuvan!

Vaikka tein pannukakun - niin hommat ovat edenneet ihan yes - eli se jäi ainoaksi pannukakuksi.

Tänään taaplattiin sitten lautaa, reilut 500 metriä. Eukko apuna ja kun korkeutta tuli yhden kasan kohdalle 33 riviä ei eukosta näkynyt kuin otsa kun varpaillaan seisoi.

Huomenna on sitten suuremman tavaran taaplausta, ja sitä riittää. 2x4, 2x5 ihan kelpoisesti ja sitten muuta tavaraa kuten 5x5, 2x10 ja silleen. On kuusesta ja männystä.
Joten - tehtävä on ja joutuisaan - joten veneremontti antaa edelleen odottaa itseään - mitä joitakin pienempiä juttuja joka sisältää kuidutusta.


sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Miltei raajarikko

Niin, sitä on sitten sellainen olo kuin olisi ajettu kivimurskan läpi.

Metsähakkuusta jäi muutama tukki sahattavaksi, ja ne sitten sahattiin eilen ja tänään. Viime tipassa kun huomioi madot.

Homma alkoi kevyesti mutta työn edetessä ja traktorin lavalle kasaamani pinon paisuessa voimat alkoivat hiipumaan.
Vanhat vaivat etenkin olkapäässä alkoivat vaivaamaan. Kun sitten polvet alkoivat väsymään alkoi olemaan hieman hutera olo.

Kenttäsirkkeli tuli tontille perjantai iltana ja lauantaina aloimme klo 9 ja lopetimme 16.30. Pari pientä paussia välissä.
Olin saanut naapurin Matin apuriksi, eikä hän ole niin pitkää päivää tehnyt "mies muistiin".
Toinen naapuri tyri matkan Karjalaan viisumia asiassa joten hän oli siten vapaa rengiksi - kuten sanoi. Hän auttoi sahuria kun minä ja Matti otettiin valmista vastaan.

Matille ohjasin kevyet laudat kun itse lemppailin hylkyyn menevää roipetta kasaan, ja iso kasa siitä tulikin, ja sahan purua niin etten vielä tiedä minne sen kuskaisin. Suuremmat tavarat kuten 2x4, 2x5 ja vielä suuremmat nostelin traktorin lavalle.

Kasoja sahattavaksi oli kaksi. Yksi kuusitavaraa ja ihan oikein päin sahaan nähden, toinen mäntyä oleva oli ihan väärin päin. Ne piti siirtää toiseen paikkaan, missä kuuset olivat olleet.

En jaksanut tehdä sitä illalla - vaikka ajattelin tekeväni sen käytyäni saunassa. Noin 21 menin nukkumaan eikä muistikuvaa ole mistään pyörimisestä ja unen hakemisesta. Taisin sammua kuin lyhty myrskyssä.

Oli päättänyt siirtää ne männyt nyt aamulla, ennen yhdeksää - joten laitoin kellon soimaan 05 ja puoli kuusi aamulla "Romulus" pääsi töihin.
Työ valmistui siinä 8 aikoihin.

Muuten hommia on piisannut, etenkin pihan kanssa joka alkaa valmistumaan, tavallaan.
Veneen kanssa on myös työ käynnistynyt. Kummastakin lisää seuraavaksi - kunhan tokenen tästä "vammasta".

Niin - vielä on noiden lautojen ja lankkujen taaplaus! :(