sunnuntai 31. elokuuta 2008

Outoja juttuja

Kuvat: Klikkaa kuvaa saadaksesi suuremman.

Niin se tämäkin päivä meni pulkkaan ja saunan kautta.

Ai että se puulämmitteinen tekee gutaa :)

Yhdessä vaiheessa katsastin tomaattiviljelmää ja se näytti todella kehnolta.
Kiitos säiden jotka ovat olleet todella outo juttu.
Ei ollut tykännyt alkuunkaan viileistä päivistä ja kylmistä öistä.

Päätin että olkoon.
Karsin huonot oksat ja mikä näytti kelvolliselta siirsin sisätiloihin.
Neljä ämpäriä paremmasta päästä. Nyt ne saavat todella lämpöä ja kaksi kukkavaloa toimittaa säteilyä. Osa päivästä antaa myös aurinkoa jos sellainen tulee esille.

Seuraavaksi kesäksi teen sitten kunnon kasvihuoneen.

Aamulla sain asennetuksi korjaamani ikkunan toiseen kerrokseen, ja kun vauhtiin pääsin tein eteisen ja keittiön väliseen oveen rempan. Hioin karmin ja tein ensimmäisen maalauksen.

Ennen sitä asensin uudet sähköt tuleville ulkovaloille, kuistille ja verannalle.

Kun sää vaikutti hyvältä vedin verkkoveneen päältä pressun ajatuksena paikata muutama reikä, jotka itse asiassa syntyivät kuin hioin muutaman vauriokohdan.

Mutta sitten siinä kävi kuten kerran pari aikaisemmin - eukolla oli muut jutut mielessä ja lähdimme samoilemaan metsään etsiäksemme sieniä - ja löytyihän niitä, etenkin suolasieniä.

Siellä kiinnitin huomion perin outoon juttuun joka kohosi maasta - kuin sormet tai fallokset. Ne olivat sieniä, enkä sittemmin löytänyt vastaavaa edes Sepon sienisivulta http://www.velutipes.com/ Ne olivat noin 10 cm korkuisia. Täytyy mennä myöhemmin katsastamaan millaisiksi ne kasvaa.

Muutoin sieniä oli harvakseltaan, vähemmän syötäviä lajeja.
Osa oli jäänyt hirvien tallomiksi.

Muutamassa kohdasta löytyi puolukoita, varsin pieniä edelleen. Kaikkiaan saadaan sieltä ehkä litran verran, jos sitäkään.

Metsää samotessa eteen tuli vanha salaman katkaisema koivun runko joka on ainakin kääpien terassiasuntona.


Sen sivussa kasvoi jotain tuoretta jota en muistanut nähneeni edellisellä metsäreissulla. Siitä lähikuva, se on kuin pesusieni.





lauantai 30. elokuuta 2008

TV:n katselu tökkii

Aihe syntyi uusien maksullisten TV kanavapakettien yhdistymisestä ja tarjonnasta.

Kuluttajien (katsojien) huijausta / rahastusta.
Asuin joitakin vuosia sitten Hollannissa. Lopulta havaitsin miten samat ohjelmat uusiutuivat puolen vuoden välein, ja miten samat ohjelmat toistuivat eri kanavilla. Monet dokumentit osoittautuivat ikivanhoiksi jossa esim esiteltiin tekniikan uutuuksia - jo silloin iki vanhaa roinaa, ja jotkut ovat osoittautuneet vääräksi tiedoksi, jollaista ei pitäisi esittää totuutena.

Suomessa pidimme yhden tarjouksen kunnes aika loppui ja palautimme kortin. Sain samat näkemäni ohjelmat uusissa kuosissa. Ensin Norjalaisittain sitten Suomeksi. Huippu tuli siinä kun esim JIM ja muut kanavat, kuten YLEn kanavat alkoivat lähettämään samaa skeidaa jotka olin jo ajat sitten nähnyt niin Hollannissa kuten Suomessa. Totuus on etteivät he (ei kukaan) ole tehnyt mitään uutta. Samat, iät ja ajat sitten tehdyt ohjelmat (dokumentit) uusitaan uudelleen ja uudelleen. YLE vetää tässäkin pidemmän korren esittämällä ohjelmasarjoja jotka muistan nuoruudestani - ja olenhan jo noin kuusikymppinen ukko.
Toinen totuus on että elokuvat joita esitetään ovat myös ikivanhoja. Samat elokuvat esitetään toistuvasti eri kanavilla.

Välillä kun istahdan TV:n eteen ihmettelen miksi meillä ylipäätään on tuo PlusTV kortti?

perjantai 29. elokuuta 2008

Kuis lurittaa?

Kuvat: Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.
Myöhäinen syksy saapui aikaisin, Elokuussa. Vedestä päästiin eroon - hetkeksi - vaan ei eilen, ei lurittanut, sillä sitä tuli ihan riittämiin ja voimalla joka raiskasi heikompia kukkia pahemman kerran.

Puutarhamme on "outo". Jotkut kukat vain lähtivät kasvamaan mittaan joka suorastaan ihmetyttää ja muut jäivät vajaakasvuiseksi. Tämä auringonkukka tekee itsestään selväksi sen että me ollaan mitä ollaan.
Taustaa edelliselle kuvalle: Nyt syksyllä aloitamme "lohkomaan" taustalla olevaa aluetta "ruudukoiksi", joihin istutamme vaikka mitä luonnon mukaista, myös sekä syötävää. Alueesta tulee varsin kookas.
Kahden koivun väliin tulee "huvimaja" grillillä". Ja paljon kiviä siirrettäväksi eri paikkoihin, joiden ympärille syntyy eri kasviryhmiä.
Alla oleva on myöhempi unikko laji on saanut ainakin mehiläiset kavereiksi.
Sateen lisäksi saimme sitten "kylmyyden" - kun mittari kohoaa parhaimmillaan 12-13 asteeseen ei se oikein tunne Elokuiselta säältä. Keväällä peitimme parin viikon ajan marjapensaat ja eräät muut harsolla - vaan enpä uskonut loppukesästä - Elokuussa vielä harsottavani pavut! Se oli tehtävä.
Joten sekin on nyt siteen koettu.
Tomaateilla ei ole "kunnollista" kasvihuonetta. Nyt mietitään eukon kanssa mitä tehdään. Joko siirretään ne Saunan pukuhuoneeseen tai tehdään lämpölähde siihen tilaan missä ne ovat. Valoa ne saavat keinotekoisesta kasvivalosta.

Veranda valmistui osittain. Puutavarassa tuli laskuvirhe ja katosta puuttuu "katto". Haen ne ensi viikolla kun käyn Mikkelissä.
samalla tulee laudat reunoihin. Talveksi avoin yläosa peitetään muovilla ettei kaikki lumi ja sade tule sisälle.

Kirjoitan tätä työhuoneessani jossa ikkuna on auki. Kuten niin usein ennenkin kuulen tuulen "ulvovan" kuin synkässä yössä.
Poikkesin hetkeksi ulos T-paidassa ja uskokaa että oli "talvista".

Meillä on vielä yksi punaherukka pensas poimimatta loppuun. Eukko on sitä tyhjentänyt ja valitellut kylmyyttä. Otin yhdet hansikkaat ja leikkasin sormet pois - vaan ei se osanut niitä käyttää - vasemman käden se salli nauttia hanskasta.
Sanoi ettei muista ikinä palelleen kun herukoita on poiminut.
Huomenna tehdään sitten uusi retki metsään katsomaan sieni tilannetta. Suolasieniä kaivataan.

Itse puuhastelin tänään ikkunoiden kanssa ja tein uuden oven sekä karmit maakellariin, sen "kolmannen oven".
Siinä välissä leikkelin kolme Karviaispensasta.

Joulujuomaa
Eukko teki likööriä jouluksi, sekoituksena Virolaista 80 prossaa ja kotimaista 40 prossaa. sopivasti sokeria tuireiden vedelmian kanssa.
Toinen tulee mustaherukasta ja.... nami nami

PS. Laiskuuttani en ollut laittanut puruimuria sahaan, joten sain purua päin naamaria, ja päähän. No, ei se nyt niin pahaa ole, kunnes, menin huuhtomaan pääni vesikraanan alle. Siinä sain purua silmään ja se tiesi seuraavaksi päiväksi Terveyskeskuskäyntiä. Vielä oli purua silmäkulmassa. Onneksi silmän kalvo säilyi ehjänä.
Nyt muistan kyllä käynnistää puruimurin - auttaa se sen verran ettei mahottomia määri tule päälle.

lauantai 23. elokuuta 2008

Ei mikään tunnu onnistuvan

Se otsikon mukainen tarkoittaa tuon sään osalta.
OK, sää on mitä se on ja sille ei voi mitään, mutta nuo tiedotukset!
Ne menevät jatkuvasti täysin pieleen - siten mitä ikinä sitä suunnittelee seuraavaksi päiväksi, tai päiviksi ei sitten kerta kaikkiaan onnistu.

Koko Ilmatieteen laitoksen röpöstely alkaa olemaan niin naurettavaa että voi kysyä, eikö niitä alkuunkaan hävetä, ei edes vähän?

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Sateinen veranda...

Valmistaudutaan talveen

Kuva: Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Uusi jatko nykyiselle kuistille.
Eilen
Eilen kävin Mikkelissä ostoksilla. Lähdin peräkärryn kanssa ensin kaatopaikalle, kuorma oli varsin "painava" (ja ties monesko tuollainen 15 € kuorma), se oli noin 11.30 ja olin takaisin noin kello 17. Kyydissä yksi vanerilevy, (kävin useammassa puutavara kaupassa) hieman raaka lautaa ja painekyllästettyä kuistille. Saranat ikkunoihin, ym. helat, maalia uuniin ja pieni purkki punaista maalia potkukelkkaan (eukolle). Ja muuta pientä roinaa kuten ledit keittiön ja eteisen väliseen lasitiilisinään.
Ruokakaupassa käynti ja "A-apteekissa".

Minun täytyy kirjoittaa näistä Mikkelin "puutavaraliikkeistä" oma juttunsa - heijastaen siihen mihin olen tottunut Stadissa. (Myös veneen rakentajana / kunnostajana). Täällä kun kysyin esim. Siperian kuusta - saan O (eli kirjain O) naaman ilmeen, kysyen mitä sen on?!
Nyt vaikuttaa siltä että saadakseni sitä mitä haluan, täytyy aloittaa ensin Lahdesta - ja jos ei sieltä saa niin sitten on mentävä Stadiin. Tarvitsemaani puuta EI osteta tilaustavarana. Minä valitsen sen kappale kappaleelta. Vain harvat kelpaavat minulle - nipusta.
Esim. Siperian kuusi voi olla hyvin osasta, ja isoja oksia. Mikäli ne oksat ovat väärässä paikassa pituuteen nähden syntyy suuri ongelma, todella paha.

Kuistin laajennus käynnissä

Kun en tänään muuta keksinyt, ilmoja kun katselin, sade kun oli koko ajan ilmassa ja sadekuuroja oli alati, päätin ryhtyä vihdoin ja viimein laajentamaan kuistia. (Kun se on valmis saa Eukko-Tonttu pistää pelargoniansa ym sinne ja "korssuni" vapautuu käyttööni :)

Istuminen ulkona puutarhassa ei tähän aikaan enää oikein inspiroi, joten sitä on istuttu ulko-oven edessä. Siinä taasen ei ole kuin paikka yhdelle tuolille - joten eukko istuu usein sylissäni. Koiramme Dino vie oman paikkansa ja se on heti ulko-oven edessä.

Puhetta on ollut laajentaa istuma-alaa sivulle, joten tänään se työ alkoi. Pituutta lisää (sivusuunnassa) 1.2 m ja rapiat, ja leveyttä noin 1.6 m. Tulee ihan yes tilat, jopa pöydälle. (Mutta, jos se on täynnä kukkia, suojassa kovalta sateelta, - miten sinne sitten mahtuu?)
Ensin asetin (moukaroin) maahan nuijittavat tuet, kunnes tuli kivi vastaan - parin kohdalla jouduin käyttämään rälläkkää ja lyhentämään anturin pituutta. Siihen sitten 2x4 - joista yhden höyläsin. Myöhemmin teen varmistuksen anturoille ja valan ne vielä betonilla.

Kun pysty jutut olivat kohdallaan ja apulaudoilla kallistukset puoleen jos toiseen kohdalla tein lattian tuet, jonka päälle tuli painekyllästettyä puuta - ja kuten arvata saattaa, se jäi yhtä täyspitkää lautaa vaille, tässä tapauksessa lattiasta uupuu 4 lautaa :(
Ennen kun menen Mikkeliin (puu-kauppaan noin 45 kilsaa) käytän väliaikaista puuta jotta saan lattian umpeen. Se on joskus Syyskuun alussa.
Reunoille / sivuille tulee pystylaudoitus, joista jokaisen tai joka toisen muotoilen vannesahalla ja sitten jyrsimellä. Ne kaikki maataan sitten valkoisella värillä (sanoi Eukko-Tonttu).
Ennen vanhaa vajaasärmäinen oli laudan loppu päässä, nyt se alkaa olemaan koko matkalta. Ei ole enää ns. täyskanttista saatavilla edes 2 m neljän - viiden metrin laudasta.

Huomenna jatkan hommia kun tänään tuli niin kova sadekuuro että oli pakko lopettaa. Aluksi teen katon ylärakenteeseen jonka päälle tulee läpinäkyvä kate, pysyy vedet ja lumet missä ne kuuluu.

Kuva: Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Huomenna sitten teen sen joka jäi tänään tekemättä, kuten eilen, ja... sitä ennen.
Asennan valaisimen (ajastimella - kunhan sen löydän) meidän tomaattien sekaan ja siihen tulee sitten se kasvislamppu. En tiedä onko siitä mitään hyötyä - mutta ei se huonommaksi voi mennä.
Meillä on ihan "rutosti" tomaatteja - mutta ei kypsyneitä kuin yksi.

Pavut epäonnistuivat kuten kurkut - jotka olivat esikasvatetut. Kun ne istutettiin maahan tuli yli viikon kylmä kausi eikä harso auttanut.
Seuraavaksi, eli ensi vuonna teen katoksen kunnon muovista.

Herneet kuitenkin lähtivät kasvuun - mutta kun oli vain yksi pussi ja herneitä ei tullut enemmän mitä nyt tuli.
Ne ovat kasvaneet kuta kuin 1.8 m korkeuteen. Kun huomioi että ne "mutkittelevat" - arvioin että niiden runkojen pituus on vähintään 2.5 ellei 3 metriä.
Ensimmäiset "maut" ovat ihan yes - mutta eivät vielä valmiit. Odotellaan parempi kelejä.

Kuva: Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Taustalla veneemme - jota paikalliset sanovat "laivaksi". Se on kuitenkin vain noin 8 m keskimoottorivene joka lasketaan sitten tulevana kesänä Saimaalle. Taustalla on myös Sitikkani ja peräkärry.

Puutarhamme kukoistaa - mutta ei niin hyvin koska sadekuurot raiskaavat kukkia.

Etelä-Savo lehti kertoi miten huonosti perunoilla menee. Moni sato jää nostamatta - liian vetistä koneille. Myös rutto (ruoste) vainoaa. Joten, menin katsomaan perunapeltoamme. Pari päivää aiemmin kaikki oli OK, mutta nyt tuli hätäisesti aivan uusi päiväohjelma.
Varret olivat niin huonossa kunnossa ettei muuta ollut kuin leikata ne pois. Noin 2/3 osaa pellosta leikattiin - ja varret saivat tänään jatkoa matkatessaan kottikärryllä tontin rajalle, jossa on "kaatopaikka."
Ellei sateet just tykkänään lopu on ainakin sipulit on nostettava. Porkkanat, punajuuret ja perunat saavat odottaa.

Aikaisemmin oli sitten se hetki "keittiön" kanssa. Aiemmin olin "tasannut" pinnat pariin kertaan valmiiksi sille mitä tulevan olisi - oli se sitten laattoja tai maali.
Käyttämäni tasoite oli minulle uusi ja siten vieras. Mikkelissä saa vain (kaupasta) harrastelijoille halpaa tuotetta, tämä oli siitä kalliimmasta päästä. Lopputulos oli kuitenkin parempi mitä odotin.
Mitä kyseiseen "projektiin" tulee, se alkaa vihdoin ja viimein "valkenemaan" - mutta lopullinen päätös on vielä vapaa eri vaihtoehdoille. Eli millainen pinnoite siihen lopulta tulee.

Kuvassa on hellan yläpuolinen osa. Putki on lieden poistoilma vastakkaiselta puolelta, nykyisestä hellasta. Sen peitän sitten laudalla tavalla joka näyttää "parrulta". Kullekin sivulle tulee suunnattavat halogeeni spotit.
Puuhellan muuri on aikoinaan ihan "vapaalla kädellä" tehty - jonka olen mielestäni onnistunut oikaisemaan varsin hyvin. Ilmaputken pää nousee ylemmäksi ja alle jää aukko hellan poistoilmalle. Nyt koko aukko on teipattu ilmastointi teipillä.

Kuvassa näkyvä rakenne 2x2 tuumaa (laudat) on tukirakenne jatkolle. Ensin ko putki peitetään koteloon, lisäksi hellan päälle tulee "huuva" - eli katos joka ohjaa kuuman ilman ja keitosten höyryt piippuun. Teen sen kuparista, joka on nyt suurin vaihtoehto, eli numero uno. Kaikki ovat kolmiomaisia rakenteita. Sivuille tulee hyllyt, oletettavasti lasista.

Että sellaista tälle päivälle.

PS. Odotan että kyseinen 2x2 hellan päällä kuivuu. Sateet ja huomattava jatkuva kosteus on kostuttaneet kaikki "suojaamani" puuni (laudat, lankut, rimat ym) tavalla joka estää niiden "jatkojalostuksen" ilman kuivausta. Niitä ei voi edes maalata, kuten tekemääni kuistia. Pahimmassa tapauksessa saan tuon kuistin rakenteet maalatuksi vasta ensi vuonna.

PSS: JA, Eukko-Tonttu on ollut ihan KIITETTÄVÄSTI mukana timpurin töissäni - vaikka välillä katosikin muualle puutarha juttuihin - josta jouduin kutsumaan luokseni kuten kun yritän löytää koiramme - vihelltämällä.

maanantai 18. elokuuta 2008

Tonttumainen sää

Kohtalaisen heikko kuva, mutta kun kamerassa ei ole (vielä) makrokuvaukseen linssiä. Siitä kuitenkin näkee millainen sää on - etenkin tuo kosteusprosentti, joka kuvaushetkellä oli tuollaiset 90 prosenttia. Ja tietenkin sataa.
PS. Reilut tuntia myöhemmin 97! (Onko mittarissa jokin vika?)

Ja sitä sadetta on ollut nyt ihan riittämiin, eikä tulevaisuutta edes seuraavalle päivälle kykene suunnittelemaan - sillä säätiedot heittävät alati häränpyllyä.

Marjoja ei pääse poimimaan, ei omista pensaista eikä metsästä, kuten vattuja. Sienestämisestä ei tule muuta kuin märät vaatteet. Tosin eilen löytyi taas tuollaiset pari litraa kanttarelleja ja hieman suolasientä. Eukko niitä keräili kun tein moottorisahalla raivausta pahimmissa tiheiköissä ja metsäojassa.

Ikkunaremontti etenee todella heikosti - ei oikeastaan ollenkaan näillä keleillä. Eilen oli max 16 astetta, huono keli maalaukseen, tänään vieläkin huonompi. Alkaa todella jurppimaan.
Puutarha ei voi kovinkaan hyvin, kaikki kun on kasvussa jäljessä. Tomaatit ja herneet ovat pahasti kesken eikä pavuista tullut kuin varret. Sipulit pitää varmaan nostaa kohta ylös ellei saada muutamaa poutapäivää, ja pian.

Ruohokin pääsi kasvamaan jopa liiallisuuksiin, ja kun sää ei luvannut poutaa oli vain hyväksyttävä tilanne ja leikkuri esille.
Se tietenkin tukkeentui koko ajan joten nosti takana olevan suojan ylös ja menoksi. Tietenkin siitä tuli hieman sottaista, kuten kuvasta näkyy, mutta eipä leikkuri tukkeentunut kuin muutaman kerran ja ruoho sai kyytiä.

Tänään sitä ihmetellään mitä sitä oikein tekisi, menisin Mikkeliin ostoksille, mutta se edellyttää sadevapaan päivän kun tuon vaneria ja lautaa sekä listoja. Haluan ne kuivana perille.

Joten, "taas" luppo päivä - toki, kyllä sisälläkin olisi töitä.

lauantai 16. elokuuta 2008

Sääennusteet saa adrenaliinin liikkeelle


Sää lähipäivinä paikkakunnittain - esim. Hesarissa. Onko se vai ko. lehden oma viritelmä?

Seuraan sääilmoituksia aktiivisesti. Se on merkittävä tekijä kun tekee remppaa - esimerkiksi kun irrottaa ikkunoita ja silleen - on hyvä tietää mihin itsensä laittaa.
Ennen seurasin sitä säätä kun veneilin aktiivisesti Stadin edustalla - nyt ko. vene seilaa tontillamme - pukkien päällä. Joidenkin paikallisten mummojen mukaan se on kuulema iso  "laeva". Vain noin 8 m keskimoottori vene.

Eilen kun katsoin netistä  koko viikko lähialueelle oli pilvipoutaa, jopa aurinkoa - vedestä ei tietoakaan. Ja lämpö lähenteli, ellei jopa  ylittäisi helle rajaa.
Tänään kun avasin säätiedot se oli eiliseen verrattuna koko viikolle pilveä, vesikuuroja, jatkuvaa sadetta ja ukkosta. Ja lämpö mitä oli - oli noin 19, korkea kosteus ja sadekuuroja. Huonoa kaikelle - marjojen poimimiselle - maalaamiselle, ikkunoiden irrottamiselle jne.

Ero kuten mustan ja valkoisen välillä.

Tuo tuollainen, jos mikä, saa Ukko-Tontun tavallisesti rauhallisen mielen liikuttumaan, saaden jopa terroristiset ajatukset liikkeelle, jostain mielen syövereistä.
Ja aina ihmettelen mitä helvetin hyötyä on niistä ilmatieteenlaitoksen super tietokoneista?!
Ehkä tietokoneet ja ohjelmat ovat Ok - mutta ne tulkitsijat eivät ymmärrä mitä näkevät ja kertovat ihan kumia, jotka sitten julkaistaan kansalaisten kiusaksi.

PS. Muistan nuoruudessani, kun Kauko Saarentaus luki uutisia - tuli säämies esille - nimeä en muista. Oli Pahvi seinällä, suomen kartta, oli pinnalle liimautuvia sääkuvia kuten aurinko ja pilvet, sadetta ja silleen.
Ko mies poltti piippua kertoessaan säätietoja, osoitti karttaa piipulla, siirteli kuvia ja - mitä muistan - se piti aina paikkansa.
Silloin ei ollut tietokoneita - ei edes uutistoimitukselle - ei muillakaan - ja Suomessa vain muutama, tai vain yksi. - oli vain raksuttava mekaaninen Telex ja se mitä pääkuoren sisältä löytyi.

PSS. Palaan uudelleen tähän ihmettelyyni - .... ihmetyttää niin että lähden verrannalle tupakalla - siis nyt - vaikk sisällä saa polttaa - ja me poltamme.


Tapaus paikallisessa Osuuskaupassa

Kuva: Meikäläisen metsästä, ja kokemukseni tänään; oli kuin "metsästä". (Klikkaa kuvaa täysikokoiseksi).

Menin vauhdilla paikalliseen Suur-Savon Osuuskauppaan, Juvalla tekemään muutamia pienempiä ostoksia.
Olin juuri punnitsemassa, liekö tomaatteja kun itseäni paljon vanhempi, aistillisesti pukeutunut harmaapäinen nainen pyysi anteeksi, hyvältä herralta - ja luvan saada kysyä yhden kysymyksen.

Ajattelin heti mitä se nyt puuhastelee - etuilinko vaa-alle, vai mitä. Olin juuri vetänyt kaljut päänuppiini ja lyhentänyt parran kunnolla, päällä likaiset remontti farkut ja collage jonka peitin hieman puhtaammalla pusakalla. Toinen syy pusakalle oli saada paikka lompakolle ja kännykälle. Todella laiha kroppani, vain noin 110 kg voi saada vanhat mummot puheliaaksi, etenkin jos etuilee, no se siitä, nainen puhuttelee minua.

Tuo teidän kuulolaite, kysyisin siitä.

Minulla oli Nokian hilavitkutin korvassa, sanka puomilla, joka toki oli sisällä.

Onko se hyvä, kuuleeko sillä hyvin. Miehelläni kun on sellainen ongelma ettei oikein kuule kuten pitää, oli invaliidiliitossa mutta heti kun tuli kotiin se lakkasi toimimasta kuten pitää, - ja kun sillä on sellainen oma tahto - kuten vanhemmilla miehillä on - se tahdo kuunnella minua kun sanon että menee udelleen ja ottaa uuden ei tahdo toteutua, hän on sotaveteraani ja kuulo meni jo sodassa, sillä on oikeus kuulolaitteeseen....
Kuuluuko puhe hyvin teidän laitteella - varmaan kuuluu kun se on niin paljon suurempi... on se niin hyvä...

Kun pääsin lopulta väliin ... Savolaiset kun pääsee puhumisen alkuun ei välikommentille ole sijaa... sanoin sitten että ei se kuulokkeeni sellainen ole, se kun on liitetty matkapuhelimeen. Jo laki vaatii että puhelimeen ei saa puhua kun ajaa autoa, ja todella, tällä kaikki kuuluu paremmin.

Nainen meni ihan noloksi, katsoi alas ja pyysi anteeksi, - nolostumisen näki...
Nyt hän jatkoi, kuten aikaisemmin - Savoksi - mitä en todellakaan osaa vaikka äitini on Savosta - enkä muista matkia / toistaa sitä.

Voi tokkiinsa, mitä minä nyt menin tekemään, ihan ihmetyttää mitä taas tuli suustani tuotua ulos, pyydän niin kovasti anteeksi että häiritsin teitä moisella asialla, ja ihan turhaa, mutta kun tuo minun mieheni ei kuule kuten kunnon immeiset, ja sitten sillä on se oma tahto eikä kuule mitä vaimo sanoo....
... voi tokkiinsa, pyydän vielä anteeksi että teitä näin häiritsin...

Toppuuttelin häntä että ei se mitään, sitä sattuu - ja sanoin että sama vika on myös minulla joka ei aina kuule mitä vaimo sanoo.... ja silleen.

tiistai 12. elokuuta 2008

Hiki pintaan

Kuva: Kyseessä on ensin saada kävely yhteys tontin toiselle sivulle, samalla se toimii patona.
Aamulla jäin hetkeksi ulko-ovella ihmettelemään sitä mitä tekisin. Kun saappaat olivat jalassa ja työvaatteet päällä otin lapion ja kävelin "lammelle" - joka on tekemättä.

Olin aikaisemmin,- kun lainassa oli kaivinkone -, kaivanut tontin läpi poikittain ojan, noin 70 - 80 metriä. Olin jo ajatellut padota sen siten ettei kaikki vesi valuisi - minne valuu. Päätin padota sen sitten, ettei pohjavesi vallan katoaisi.

Nyt kun illat ovat hämärtymässä ajattelin käyttää ristilaaseria mitatakseni korot ja selvittääkseni tontin "sen puolen" koron tontin "tälle puolelle" ja siten katsotuksi kaivon "koron".

Kuva: Kyseisen "toisen padon" takana, n. 30 m on kolmas pato. Kaikki kolme ikään kuin porrastettuina.
Tein lapiolla kaksi "patoa" ja kun vesi nousi päätin korjata homman vielä yhdellä. Ensin kasasin kiviä ja maa-ainesta - huonolla menestyksellä. Sitten korjasin yhden vanerilla ja tein uuden vanerilla. Hiki siinä tuli ja hengästyin kunnolla. Konelapio on parempi työkalu.

Sain myös tehdyksi uuden oven maakellariin, ja ihan hyvä siitä tuli. Toiselle puolelle tuli vanhaa paneelia jota minulla oli, sitten villat ja pahvi. Toisen puolen ovesta pinnoitan vanerilla jota minulla ei nyt ole. Joten pahvi toimii pidikkeenä sille etteivät villat tipu alas.

Kello 15 - tai hieman ennen kaikki loppui kun saimme ukkosen, ja sade kuurot. Ihan riittävästi aktiviteettiä vanhalle tontulle.

maanantai 11. elokuuta 2008

Sateita pitelee

Kuva: Etelä-Savosta, muutaman kilsan päästä ja taustalla näkyy Haukivuori. Napsauttamalla kuvaa saat suuremman. Kuva on otettu rinteen puolivälistä.

Viimeisen parin viikon ajan on pidellyt sateita - ihan riittämiin. Välillä enemmän ja välillä vähemmän - yhtä lailla sateita.

Pari päivää sitten aamu lupasi poutaa ja iltapäiväksi vettä - ja tulihan sitä. Joten kerättiin heti aluksi parikymmentä litraa mustaviinimarjoja. Eukko mehusti niitä siiten koko iltapäivän.
Leikkasin osan ruohosta, kunnes vesisade sai sisälle, se on toistunut muutaman kerran. Tuntuu kuin sade tulee juuri silloin kun astun ulos.
Asensin sitten lopultakin tiskialtaan yläpuolelle valot (löysin kun löysinkin sopivaa asennus kaapelia) - loppu kesä kun tekee illat hämäräksi. Samalla asensin kauan kaipaamani sähkön ulosoton, pienkoneille kuten Pamikselle.
Eukko, ja toinen naapurin "tyttö" on käynyt toisen naapurin ukon kanssa muutaman kerran keräämässä vattuja - tänäänkin tuli toista ämpärillistä vaikka sadekuurot vaivasivat.

Kuva: Klikkaa täysikokoiseen. Hökötystä koristaa tekemäni uusi ovi.
Aikaisemmin sain maakellariin uuden oven - helpommin sanottu kuin tehty. Toisen oven karmit olivat siinä kunnossa että oli aika tehdä jotain. Tein tilalle betoni valun. Ovi odottaa tekemistä.
Sitä ennen teen sisäoven (siinä on 3 ovea). Olisinkin tehnyt ovan kehikon tänään mutta ei siitä mitään tullut. Työtilani oli täynnä kukkia enkä ryhtynyt niitä siirtämään ulos. Eukko on ominut sen omaksi "ansarina".

Kuva: Eukon "ansari" - työkoneitteni keskellä.
Keittiön puu-uunin muuri on tasoitettu kuntoon ja sivujen kipsilevyihin samaan vaateriin. Mietin nyt mitä maalia käyttäisin, sitä mitä löytyy vai ostaisinko jotain muuta - pohjamaaliksi. Pinta saa oman tietyn sävyn.
Uunin päälle tulee sitten kuparista huuva - vai miksi sitä nyt sanotaan. Saatan itse leikata sen ja vasaroida kasaan - säästyy muutama euro.

Nyt kun pieni "nuhainen" olo alkaa hellittämään ja tuo "veto poissa" olo katoamaan voinkin miettiä mihin seuraavaksi ryhdyn. Kun säät sallivat jatkan ainakin ikkunaremonttia. Vanhat maalit pois ja uutta tilalle. - Unohtamatta viinimarjojen poimintaa - ja sienessäkin pitäisi vielä käydä - suolasienet alkavat vasta nyt tulemaan esille.

Puutarha, sen eri alueet jatkavat kukoistustaan. Mitä nyt muutamat rajut sadekuurot ovat raiskanneet eri kukka kokonaisuuksia, kuten ruiskukkia jotka ovat korkeudeltaan toista metriä.

Tekemäni "hätä ratkaisu" kasvihuoneeksi tomaateille tuottaa ainakin tomaatteja.
Ensimmäinen "punerrus" on jo näkyvillä - ja kait ne muutkin alkavat jossain vaiheessa muuttumaan punaisiksi. Ne todella kasvavat erittäin "epätasaisesti". Toiset ovat kookkaita ja toiset vasta lilliputteja.
Tällaiselle tomaatin viljelylle kulunut kesä on ollut enemmän kuin ongelmallinen.

Ps. Kun klikkaat kuvaa saat täysikokoisen kuvan.

lauantai 9. elokuuta 2008

Täydennyksiä

Liitin Ikeaan liittyvää lisätietoa, kuvilla.

Todella ala-arvoisen ala-arvoista tavaraa - perustellusti.
Teksti alla olevan linkin kautta ja kirjoituksen puolivälin paikkeilla otsikolla IKEA.

http://ukko-tonttu.blogspot.com/2008/08/kirjoituksia-arkistosta.html

perjantai 1. elokuuta 2008

Apua, äitii! Mustekala!


Vanha kunnon "BX Sitikkani" alkoi laskemaan alleen siinä määrin että sille piti ryhtyä tekemään jotain, homma ei voinut jatkua. Purkki (1/2 l) öljyä maksaa vähintään 7.5€ - ja sitä kului liikaa.

Sain lopulta selville mistä oli kyse, eli mitä itse asiassa tarvitsen - se on MUSTEKALA - sanoi alan asiantuntija.

Kyseessä on hydrauliikan paluuputkisto. Tilasin sen ja kun avasin pakkauksen sanoin - nielaistuani - uups - ja nyt luovutan!

Olin ajatellut korjata sen itse, vaikka korjaaminen vaatii - ensinnäkin kokemusta ko. tempusta, sitten se vaatii ainakin montun tai auton nostoon tarvittavan laitteen, ja mahdollisesti myös vetoakselin irrottamisen.


Miksi luovuin?
Ei, syy ei ole se että minulla ei ole nosturia, eikä ole monttua ( kun en kaivanut moista vaikka oli kaivinkone), ei ollenkaan.
Saan kyllä omat luonnon mukaiset 110 + kiloani auton alle, - saatuani sen ylös, mutta - kun tuo mustekala pitää itsessään 11 reikää tai putkea, eli siihen liitetään, se liitetään 11 eri paluujärjestelmän putkeen!
Toiseksi - varaosamyyjä ei puhunut mistään klemmareista, joita uskon tarvittavan.

Joten verstaalle käy nyt Ukko-Tontun tie
Nyt se ei ole Helsinkiin, onneksi - jossa olen tähän asti käynyt. Mikkelissä kun ei ole vanhemman Sitikan taitajaa.
Kävin kerran sitikan edustajalla. Korjasivat liiallisen pakokaasu päästön puhdistamalla liittimet - eikä heillä ollut analysaattoria - ja työn teki kaveri joka otettiin pois pienen pakun tuunauksesta (pesua ja siistimistä). Ei tiennyt edes miten BX sitikan konepelti avataan! Sanoi sitten, tehtyään työn: että käytä katsastuksessa.
En käyttänyt ja se maksoi 1/2 tuntia vaikka protestoin. Mikkeliläinen tapa korjata pakokaasu päästöt ilman analysaattoria.
Kun menin Hesaan, Rekaralle, asentaja tiesi heti mistä kiikastaa. Katti simahtanut. Seuraavalla reissulla he "tekivät" uuden. Autooni ei saa uutta kuin tehdastilauksena - ja se maksaa maltaita - yhden auton hinnan verran, tai enemmän plus työt. Nyt se maksoi noin 200€, joka on halpaa "kustomoidusta" katista - juuri tähän autoon. Joku 1.6 litran koneen katti ei käy alkuunkaan.

Minua arvelutti ajaa Hesaan, sillä öljyvuodon määrällä joka syntyi entisen tiputtelun sijaa. Osa syy oli kun kävin tonkimassa ja ronkkimassa vuotokohtaa, joten se vain paheni.
Varaosa myyjäni tiesi että Mikkeliin on perustettu korjaamo yksistään Sitikalle - kiitos siitä - olin todella ilahtanut. Mutta - ne peijakkaat ovat nyt lomilla ja tulevat takaisin, joskus Elokuun alussa.
Kun saan heihin kontaktin olen valmis ajamaan nuo 40+ km ja jos ei perille pääse - tilataan sitten hinaus auto.

Minä en lähde tuota mustekalaa vaihtamaan. Joku säällisyys pitää näissäkin auto hommissa olla, vaikka teknisesti pystyn purkamaan ja kokoamaan vaikka auton moottorin, isommankin. Siitä on kokemusta useamman vuoden ajalta - ennen elektroniikka aikaa. Ja oikeastaan mistä tahansa auton rempasta ja tuunaamisesta, viritys mukaan lukien sisältäen hitsaukset ja maalaamisen.
Että silleen ---- pitää kait hankkia vara-auto tontille - tai ainakin mopo.

PS. Vanha sitikkani on AUTO joka päihittää kiihtyvyydessä ja huippunopeudessakin monet uudet autot. - JA SE jos mikä kismittää niiden kuskeja!!!
Ai että elämä on ihanaa kun "500€ auto" antaa parempien - ja hurjasti kallimpien autojen haistella sitikan pakoputken savuja ja katsella pakun punaista perää - joka katoaa etäisyyteen :-)

PS. Sain auton lopultakin korjaamolle. Noin 40 kilsaa ja juuri kun olin ajamassa korjaamon pihaan hydrauliikka säiliö ilmoitti valoilla pysähtymään.Mustekalan vaihtoon kului 2.5 tuntia. Ilman nostinta (tai monttua) se olisi jäänyt kutakuin tekemättä.

Kysely

Vastaako tuotteen laatu hintaa joka siitä maksetaan?

Halpa on halpaa eikä sille voi mitään kuin hyväksyä poikkeavuus parempaan.
Mutta; onko silläkin rajansa? Voiko halpa olla sallitusti alle kaiken arvostelun? Kun sanoo tuotteen ominaisuuteen että en kuuna päivänä arvannut sen olevan näin kehnoa!

Ikean tuotteista kirjoitin jo, seuraavaksi muutama lisää.

Kaakelit
Ostamani kaakelit osoittautuivat painajaiseksi, niin seinille asennettavat kuten lattialle. Seinälle asennetut halkesivat kesken sahaamisen, vaikka miten varovaisesti leikkasin.
Kun naputtelin niitä varovasti kumivasaralla, osa halkesi.
Lattiaan laitoin noin 10x10 palasista mattoja, joissa oli, mitä lie, oliko 3 vai neljä leveydeltä ja saman verran pituudelta sidottu verkolla yhdeksi.
Olen tehnyt niitä muutaman neliön vuosien varrella. Kun aamulla menin katsomaan työtäni, suorastaan järkytyin ja raivostuin. Kuivumisen aikana liima-aine oli liikuttanut laattoja vetäen ne yhteen ja työntämällä niitä etäämmäksi toisistaan. Jälki oli suorastaan häpeällinen.

PS. Kun tein kesällä laatoituksen tyttäreni kylppäriin, vannomalla vannotin hankimaan toisenlaiset laatat, ja se luvattiin.
Samanlaista paskaa se oli. Omissa laatoissa oli verkko, tyttäreni ostamissa oli "muovi tassut". Ajattelin että hyvä. Kun tein hänen äidille (X-vaimolleni) WC:n laatoituksen, ne toimivat kuten piti - ne olivat Riihimäen Tapetti ja Väri liikkeestä. Mutta nämä, K-Raudan tekeleet olivat aivan muuta. Muovi oli laadultaan kuin purukumi. Laatat alkoivat liikkumaan kuivumisen aikana. Pelastus tuli grilli tikuista. Niitä katkottiin laattojen väliin ristiin ja rastiin, sadoittain.

Kun olin vetänyt kammalla massan lattialle ja asettanut laattamaton sen päälle aloin naputella niitä kumivasaralla. JA perkele! Osa laatoista halkesi! Ei kun pois, korjaus liima-aineeseen ja uusi tilalle. Kun otin laatikosta 3x4 satseja, osa oli jo valmiiksi halki, joissakin jopa kolme laattaa halki! Osassa satsissa laattojen välit olivat jo valmiiksi eri levyiset!
Osa seinälaatoista eivät olleet 100% mitassa, ja sen huomasi kulmissa. Onneksi viat eivät olleet niin suuret etteikö ne saanut "häivytetyksi".

Sitten kun tytär halusi puupaneelit kattoon K-Raudan myyjä yritti väen väkisin myydä MDF lautaa. Lopulta hän "joutui" myymään aitoa lautaa - joka oli sika kallista.
Tuo MDF ei kestä alkuunkaan kosteutta. Ensimmäinen reaktio on käpristyminen, jopa niin että se saattaa irrota naulauksesta. (Minulle on jäänyt ulos, pressulla suojattuun työtilaan pätkiä. Kaikki ovat käpristyneet).

Koneet
Olen joskus silloin tällöin ostanut rautakaupan omia merkkituotteita. Starkin kanssa asiat hoituivat hyvin. Kun laite hajosi sain uuden tilalle tai rahat takaisin.
Nyt ostin laattaleikkurin timantti terällä Mikkelin K-Raudasta. Muutaman laatan jälkeen terä oli entinen. Kun kävin Mikkelissä ostoksilla kysyin uutta terää. Myyjä ei heti tiennyt millainen terä, mutta hinta olisi ollut halvimmalla hinnalla enemmän kuin uusi leikkuri ja parempi terä ainakin tuplaten.
Kun aikaa ei ollut otin uuden leikkurin. Ja nyt muutaman leikkauksen jälkeen senkin terä alkaa olemaan sileä.

Starkilta ostin "halvan" katkaisusahan jossa oli pöytäsirkkeli. Sillä ei voi leikata ohjaimella sillä moottori, ja siten myös terä ovat vinossa. Vaikka olen tehnyt vaikka mitä pöydän suhteessa terään, niin se ei pysy siinä 90 asteen kulmassa, eli suorassa.
En ole hirveitä sillä leikannut. Viimeksi MDF laminaattia ja kattolautaa. Eilen olin sahaamassa pitkin ja poikin 2x2 ja 1x2 tuumaista hötöpuuta koolaukseen. Totesin että on aika vaihtaa uusi terä, nykyisellä ei enää leikata.
Minulla on yksi, ja kallis kovametalli terä, ja arvatkaa onko se sopiva kyseiseen koneeseen? Ei alkuunkaan, kiitos keskiön reiän.
Näitä esimerkkejä on lukuisia. Kokemukseni mukaan Bilteman halpalaitteet ovat itse asiassa paremmasta päästä.
Oli miten oli - ne kaikki ovat kertakäyttö kamaa, joilla on taipumus aiheuttaa jopa hengenvaarallisen vamman. Muistakaa se.

Sitten on juttu kun ostin maan muokkaukseen jyrsimen, miltei 800€. Se omana juttuna. Koska kokonaisuus risoo niin pohjia myöden, joten varmistan ensin puuduttavan lääkkeen läheisyyden ja saatavuuden.

Kirjoituksia arkistosta

Alla oleva tuli kirjoitettua 28 Maaliskuuta, toinen hieman sen jälkeen. Tuntuu että siitä on jo aikaa, kauan historiassa.

Seuraavaksi julkaisen "välähdyksiä" menneestä ja siihen mukaan tämän hetkisiä kujeita, kuten ampiaispesien tuhoamisia, ym.

Muutto tuli sitten tehtyä, vaikka välillä tuntui ettei se lopu koskaan.
Vaikka aluksi näytti siltä, että kohta nuo tavarat ovat lopultakin peräkärryssä, niin kärryn täytyttyä näytti siltä että saman verran jäi jäljelle.

Aiemmin vuokrattu, kookas Rellu Midlum kuorma-auto täyttyi koko kopin osalta, reilun 7 metrin pituudelta ja osittain kattoa myöden. Kuormaan tuli remontti tarvikkeita reippaasti, hesasta kun sain ne edullisemmin. Se reissu meni jotensakin hyvin, vaikka auton lastaamiseen tuntui kuluvan ikuisuus. Purkaminen tapahtui loppujen lopuksi hämmästyttävän helposti, etenkin kun huomioi että kyydissä oli 300 litran vesivaraaja, kuormalavallinen painavaa tavaraa. Esimerkiksi lähemmäs 1000 kg valmisbetonia 25 kg säkeissä ja kipsilevyjä puutavaran lisäksi. Oli wessan pöntö ym.

Mutta kuten kävi, tavaraa jäi ja sen sai perille vain peräkärryllä. Siihenkin tuli painoraja eteen joten täydemmäksi sitä ei saanut / uskaltanut.
Reissut kärryllä, kolme joista viimeinen oli sitten se viimeinen tapahtuivat huonon kelin olosuhteissa.
Yksi reissu pisti miettimään Mikkelin tietämillä jospa sitä pääsee ollenkaan perille, myös epäily joutumisesta pöhheikköön tuli esiin.
Mikkelissä on pieni silta joka ylittää vesitien satamaan, ei mitenkään jyrkkä. Tulin siihen noin 70 km/h kun huomasin että nelosella ajaessani alkoivat vetävät pyörät sutimaan. Pääsin kuin pääsin sillan päälle - jossa nopeus oli sitten noin 20 km/h, jos sitäkään.
Sitten tuli muutama kilometri, edeleenkin puhdasta jäätä, todella liukas jää jolla ajaminen ei ottanut onnistuakseen. Ykkösellä etsin pitoa lumiselta / sohjoiselta alueelta, joka sitten löytyikin, kadoten hetkittäin. Tiesin edessä olevan liittymän vitostieltä Piäksämäelle nousevan melko jyrkästi ylös. Minusta tuntui että viimeistään siinä matka katkeaa ja saan jäädä odottelemaan suolaus ja hiekoitusautojen liikkeelle lähtöä sunnuntai paussiltaan.
Ihme ja kumma niin kyseinen ramppi olikin sula ja pääsin helposti ylös. Seuraavat reilut 20 km oli sitten taiteilua pitäessäni auton ja raskaan kärryn tiellä. Nopeus enimmillään noin 60.
Kun se osuus oli ajettu siirryin pienemmälle tielle - noin 15 kilsaa eteni noin 30-40 km/h. Muutama mäki meni juuri ja juuri ylös. Mäen alla taisin nielaista muutaman kerran tyhjää. Se tie ei ollut nähnyt lumiauraa aikoihin.

Kaksi muuta reissua eivät olleet ihan niin pahoja, paitsi kerran kun kun sula tie jäätyi. Myöhemmin, vaikka aloitin jarruttamisen ajoissa tullessani risteykseen, ryömimisvauhtia, niin auto oli menossa ihan muualle minne käänsin. Eikä hetkeä liian myöhään sain pidon ja pienellä vedätyksellä auto kääntyi. Kärry perässä teki oman piruettinsa osumatta liikennejakajaan ennen kuin sai pidon karheasta lumesta.

Hesa jäi taakse ja ensimmäinen viikonloppu tuntui todella oudolta kun ei tarvinnut tehdä muuttokuorma matkaa. Kuta kuin neljä, vai oliko niitä viisi viikonloppua kuluikin matkustamisessa uuden kotimme ja Hesan väliä. Vajaat kolmesataa kilsaa sivu.

Olin viikon yksin kun eukolla oli vielä sen verran velvoitteita työelämään että piti olla peli paikalla. Pakkaamiseen häneltä ei liiennyt aikaa kun jokaisena iltana oli menoa johonkin (läksiäisiä ym). Ja tietenkin ne hulppeat läksiäiset, paljon puheita, kukkia, lahjoja. Olihan takana miltei 41 vuotta samassa pankissa, jonka nimi kyllä vaihtui useampaan kertaan.

Aloitin remontin keittiöstä, purkamalla seinää kovalevystä kunnes sain hirret esiin. Vaikutti vanhalta mutta ei huonolta. Ruiskutettuani alempiin hirsiin suoja-ainetta levytin sen kipsilevyllä.
Saunaosastolla annoin iskuvasaran laulaa ja tein purkuhommia. Siellä tulikin ensimmäinen ns. yllätys.

Väliseinien pystykoolaus oli ollut yhteydessä kosteuteen joka oli sitten imeytynyt kapillaarisesti tuhoten puuta noin 30-40 cm pituudelta, lahottaen sen. Laho oli kuivaa eikä sienistä tai homeesta ollut merkkiäkään, kuten ei myöskään kosteudesta. Joten se oli hyvä uutinen.

Valoin betonista purkamani osan kohdalle uuden anturan johon tökin tukirautoja. Valun kuivuttua koolasin pari uutta 2x4 tueksi ja ne joista olin sahannut lahon pois sai uudet jatkot. Kyseessä oli tuleva suihkunurkkaus, jonka pinnoitin kipsillä. Ennen sitä puuosat lattian tasossa saivat kosteuden suoja-ainetta.

Pääsiäinen kului rakentamalla uutta ja poistamalla vanhaa. Sain kasattua kaikki ostamamme keittiökalusteet. Yhden kaapin jouduin vaihtamaan, se kun oli tuotannollinen susi.

Mitä IKEA:n tuotteisiin tulee niin sitä lisää tuonnempana. Se oli todella surkeata laadultaan jota en ennen ole kokenut. Nämä, eri kaappien tuotteet oli tehty Latviassa, kun edellisen IKEA keittiön jonka kokosin oli tehty Saksassa. Oikeastaan niitä ei alkuunkaan voi verrata keskenään, mutta siitä lisää myöhemmin.

Eukko purki laatikoita ja aloimme saamaan eri huoneet nk. asuttavaan kuntoon, eli huonekalut paikoilleen ja tilaa liikkua. Siihen meni muutama päivä. Tyhjentyneet laatikot kokoon taitettuina kasaantuivat peräkärryyn johon alkoi syntymään melkoinen keko. Pääsin niistä eroon Mikkelin Graanin keräyspisteessä. Onnistuin täyttämään yhden kontin ja loput menivät toiseen konttiin.

Kuvat: Keittiön yhden seinän purku ja miten se nyt on (vielä kesken). Kuva saunan puolelta. Purettu osa ja uusi valmis. Ylin lasitiili kerros tekemättä (joudun työstämään taltalla kattoa saadakseni tarvitsemani 3 mm) ja viimeistely listoilla ym. Myös osa seinistä ja kaakelointi odottaa työstäjäänsä. Ja löylypuoli uudet paneloinnit sekä lauteet.


IKEA

Kuvat: Kirjoitukseen liittyviä kuvia. Ne on otettu kännykkän kameralla. Toinen kuva yrittää tuoda näkyville vesivaurion jossa lastulevy on turvonnut. Niitä levyjä oli useampi kappale.

Päädyimme hankkimaan halvimman vaihtoehdon uudeksi keittiöksi, IKEAsta. Käytännössä se tarkoitti ovien ja laatikoiden pintamateriaalin erilaisuutta. Riippumatta pinta valinnasta itse kokonaisuus on aina sama. Lastulevyä jolla on valkoinen pinta. Saranat ja mitä sitten onkaan valittuna ovat samat. Jaloiksi valitsin sellaiset jotka jäävät sokkelin peittoon. Ne osoittautuivat muoviksi joiden kestävyys ei kestä minkäänlaista sivuttaista rasitusta. Ne irtoavat, tai kääntyvät siten että kaapin alalevy repeää rikki. Se johtuu mitä heikommasta lastulevy laadusta.

Lastulevyn laatu selvisi muutoinkin. Taustaksi se että kokosin muutama vuosi sitten, kesällä 2002 laajan keittiön IKEA:n tuoteista. Kaikki kaapistot, laatikot ym oli valmistettu Saksassa, kuten kuvasta näkyy.

Nyt oli toisin. Ne oli valmistettu Latviassa. Ei ainoastaan siten että kyseessä olisi ollut eri osat. Itse lastulevy ja sen pinnoitus oli myös tehty Latviassa.

Pakkauksissa oli sahauksen ja poraamisen jäämiä, eli purua. Liimaa oli roiskunut valmiin tuotteen pinnoille, näkyvien päätyjen teippaus oli jäänyt vajaaksi, eli osa lastulevystä oli näkyvillä. Toki se mikä näkyi oli kuivunutta liimaa.

Useammassa ei komponentissa oli kosteusvaurioita, etenkin hyllylevyissä ja laatikoiden pohjissa. Laatikoiden pohjat tuottivat ongelman kun pohjalevyä yritti työntää laatikon sivujen metallikehikkoon. Liian paksu tavara ei oikein mennyt liian pieneen rakoon.

Yksi kokonaisuus aiheutti todella harmia. Olin ostanut kaapiston jonka korkeus oli 211, eli reilut 2 metriä. Kyseessä oli tila Mikroaaltouunille, alla 3 vetolaatikkoa ja yllä kaappi.
Jouduin vaihtamaan sen. Onneksi sain ensin uuden Vantaan IKEAsta vaikka vaihdettava oli edelleen noin 270 km päässä. Palautin sen seuraavalla reissulla.
Syy vaihtoon oli vastakkaisten seinien reijityksessä. Toisen levyn reijät olivat yli 3 mm pielessä. Siitä syystä alimman vetolaatikon kiskoa ei saanut ruuvatuksi ja samalla kaikkien laatikoiden ja hyllyjen korkeus vaihteli, eli ne olivat vinot.

Toinen harmin kohde oli työtason pintalevy, noin 180 cm pituudelta, tässä tapauksessa se johon tuli tiski allas. Joudun vaihtamaan sen toiseen. Sahattuani aukon tiskialtaalle (ohjekuvan mukaisesti) huomasin koko homman menneen pieleen kun ryhdyin asentamaan IKEAsta ostamaani vesihanaa. Kun levy on takaseinää vasten ei hana mahdu seinän ja lavuaarin väliin. Se vain on liian kapea rako. (Ikean palaute oli että minun olisi pitänyt porata teräslavuaariin reikä!)
Ennen seuraavan levyn hankintaa, jonka joudun kyseisen tilalle, joudun siirtämään nykyistä seinästä lähemmäs 2 cm. Ja paljon, paljon tarpeetonta harmia.
Kun asensin hanaa paikalle jouduin ensin poramaan riittävän suuren reiän eri putkille. Porauksen aikana kaapin taaimmainen poikittaistuki, ehkä noin 8 cm levyinen lastulevy napsahti poikki kuin se olisi ollut kuiva spagetti. En ole vielä tähän päivään mennessä kokenut mitään vastaavaa, niin heikkolaatuista lastulevyä.

Kootessani kaappeja, laatikoita ja asentaessani ovia havaitsin lukuisia pintavaurioita, sinänsä pieniä, mutta harmillisia. Kun esimerkiksi ovia katsoo tarkemmin ne on havaittavissa. Pinta on halkeillut, eli katkeillut. Osa pinnasta on, sanoisinko ohuempaa, eli se ei ole tasapaksua. Pinta on itse asiassa maalattu, ei pinnoitettu millään erillisellä kiinteällä materiaalilla, eli viilulla.
Itse kaappien levyt olivat kolhiintuneet kulmista siten että kulmista puuttui pala. Ne tosin ovat takana, eli eivät ole näkyvissä. Kuitenkin se on laatuvirhe.

Viereinen kuva tuo esille miten "hyvin" ja laadukkaasti Ikean Latvilainen alihankkja tekee esimerkiksi tiskitason listoituksen.
Se on vain yksi esimerkki. Jokaisessa kolmesta levystä on puutteita.
Kuvassa itse pinnoite puuttuu ja tilalla on vain "liimaa".
Kukin voi ymmärtää miten hyvin tuollainen työ suojelee lastulevyä kosteudelta, jota toki tiskipöydässä ilmenee. Tässä tapauksessa astianpesukone on ko. kohteen alla.

PS.
Tein jälkeenpäin seinäremonttia ja jouduin siirtämään yhden työtason alakaapeilla hetkeksi sivuun.
Alakaappia käytin apupöytänä kun leikkasin kipsilevyä.
Se oli kooltaan korkeintaan 70-80 cm pituudelta ja leveys noin 60 cm. Leikattuani yhden sivun käänsin levyn jolloin se lipsahti kädestäni, ei kovinkaan korkealta, max 20-30 cm.
Seuraus sitä oli uskomaton! En ollut uskoa silmiäni. Alakaapin rakenteen poikittainen tuki, 40 cm pituudelta ja noin 7 cm leveydeltä KATKESI JA MURTUI!!!
Ei siinä sitten muuta kuin erikeepperiä verstaasta ja liimaamaan.

Tiesin Latvialaisen levytavaran laadun, mutta en arvanut että se todellakin oli näin heikkolaatuista.

Ajatus yläkaappien ostosta - Ikeasta - loppui siihen. En kuna päivänä, en ikinä tule ostamaan En luota siihen että ne kestäisivät astioiden, kuten lautasten, lasien ja kuppien painon.

Vastaavanlainen kaapiston osa, mikä kuvassa on rikkoontui kun porasin vesihanalle läpivientiä, kuten jo kerroinkin.

Kaapistojen alla on jalat, muoviset joissa on "nastat", jotka asennettaisiin kaapin pohjalevyssä oleviin reikiin.
Nyt kun olen joutunut siirtämään kaapistoja muutaman kerran sivuun ovat muutamat jalat vain tippuneet pois, oman painovoiman avulla.


Sitten toinen kirjoitus, menneisyydestä

Tänään on Sunnuntai ja yhdeksäs päivä. 15. on sitten se jolloin olemme olleet virallisesti kuukauden uudessa osoitteessa.

Kun selaa kulunutta aikaa ei tahdo sitten millään tajuta että ei edes kuukautta ole kulunut. Paljon on tullut tehtyä - paljon on tekemättä.

Purkutöitä tietyiltä osin ja uutta tilalle. Uusi on ollut toiminnallisesti ja asumisen kannalta välttämättömyyksiä kuten vesi ja viemäröinti, keittiön kalusteet, kylppäri jne.

Yksi mitä on väännetty ja joka lopulta tuli on Internet yhteys. Saimme sen lopulta toissa päivänä, perjantaina 15.30. Valitettavasti vain meganen, mutta kuitenkin. Hintaa sille kertyy noin 1200 € verollisena.

Saatuani asennetuksi uuden 300 l vesivaraajan ja uuden pumpun kaivovedelle astuimme nykyaikaan. Sen asennuksen kanssa meni sormi suuhun muutaman kerran kun väänsin eri kokoisia kupariputkia ja niihin liitoksia, yhdistäen ne vanhaan putkitukseen. Liitokset olivat osittain mekaanisia ja missä oli mahdollista yhdistin ne kovajuotoksella.

Keittiö sai uudet kalusteet, lavuaarin, veden ja astianpesukone veden ja viemäröinnin. Kalusteet osoittautuivat todella surkeiksi niin laadultaan kuin valmistuksen virheillä. Surkeinta mitä olen IKEAsta kohdannut. Siitä lisää Blogissani http://ukko-tonttu.blogspot.com/ - kuten muustakin. Tietenkin asensin pyykkikoneen toimintakuntoiseksi.
Nyt keskityn suihkutilan valmiiksi saattamiseen. Lattia on kaakeloitu ja eilen sain seinät kaakeloiduksi - osittain. Tänään liitän vesijärjestelmän ja teen saumauksen, seiniin ja lattiaan. Sitten tulee saunan vanhan kiukaan purku ja uuden asentaminen. Eilen saunottiin vanhalla kiukaalla viimeisen kerran.
Kun tärkeimmät on tehty tulee enemmän aikaa kirjoittamiseen.

Emäntä-Tonttu on puuhastellut puutarhassa tavalla jota hän ei ole ikinä ennen fyysisesti harrastanut. Lääniä löytyy ja vanhoja istutuksia, ja vaikka mitä. Maasto mökin ympärillä on vielä osittain lumen peitossa. Vähän verrattuna muutaman viikon takaiseen kun sitä lunta oli toista metriä.

Niin, vajaa kuukausi kulunut. Muuttolaatikoiden purkuun, kalusteiden asetteluun ja ties mihin kului toista viikkoa. Välillä on hieman huilittu, ja kuten jo sanoin, paljon on valmistunut. Sain myös siirretyksi "valtavan" verstaani ulkorakennukseen vapauttaen nk. kodinhoitohuoneen eukolle.
Joten jatkoja myöhemmin - ainakin blogissani - kunhan ehdin tai motivoidun kirjoittamaan.